Yhdestä kerrostaloasunnosta syntyy melkoinen kasa muovijätettä – uusi työväline tehostaa kalvomuovin kierrätystä

Yhden kerrostaloasunnon rakentamisessa syntyy 26 kiloa kalvomuovijätettä. Aalto-yliopiston uusi, ilmainen työkalu auttaa muovijätteen kierrätyksen järjestämisessä.

Kipsilevyt, ikkunat, keittiökaapit, eristevilla, parkettilattia sekä valtava määrä muita rakennustarvikkeita tulee työmaalle muoviin pakattuna. Kun jätteen määrä eri rakennusvaiheissa tunnetaan, kierrätyskin saadaan toimimaan, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat.

”Tähän asti kalvomuovi on päätynyt lähinnä energiajätteeseen eli poltettavaksi. Se on sekajätteeseen heittämistä parempi, muttei ympäristön kannalta paras ratkaisu”, sanoo tuotantotalouden professori Antti Peltokorpi.

Peltokorven ja väitöskirjatutkija Krishna Chauhanin tutkimuksessa oli mukana kolme betonielementeistä rakennettavaa kohdetta sekä verrokkina yksi puukerrostalotyömaa. Työmailla oli järjestetty kalvomuovijätteen erilliskeräys.

Betonielementtikerrostaloissa kalvomuovijätettä syntyi asuntoa kohti noin 26,2 kiloa. Puukerrostalo tuotti 3,4 kertaa betonikohdetta enemmän kalvomuovijätettä.

Tämä johtuu siitä, että puukerrostaloissa myös ulkoseinäelementit pitää suojata kuljetuksen aikana.

Tutkijat kehittivät tulosten pohjalta mallinnustyökalun, jonka avulla rakennuttaja tai pääurakoitsija voi etukäteen arvioida, miten paljon kalvomuovijätettä syntyy ja missä rakentamisen vaiheissa.

Näin kierrätysastioita on oikea määrä oikeissa paikoissa, oikealla hetkellä.

Taloudellinen porkkana kalvomuovin kierrätykseen on pieni. Kalvomuovista ei tarvitse maksaa jätemaksua, toisin kuin esimerkiksi sekajätteestä.

Toisaalta uusien kierrätysastioiden hankkimisesta voi tulla kuluja. Motivaatiota voi vähentää myös kalvomuovijätteen vaatimaton osuus rakennustyömaan jätevuoresta.

Suora taloudellinen hyöty ei kuitenkaan ole ainoa motivaattori. Moni rakennuttaja voi vaatia urakoitsijalta esimerkiksi ympäristösertifikaatteja.