Pohjois-Pohjanmaalla Kempeleessä sijaitsevat yritykset osaavat hyödyntää digitalisaation suomia mahdollisuuksia kaikkein parhaiten ja naantalilaiset yritykset huonoiten.
”Kempeleen alueen yrityksillä oli verkkosivuillaan erityisen paljon edistyksellisiä analytiikka-, mainonta- ja markkinointiratkaisuja”, kertoo Mikko Honkanen digitutkimuksen tehneestä Vainusta.
”Digitaalinen asiakaspalvelu ja verkko-ostaminen oli tehty mahdolliseksi huomattavasti paremmin kuin keskimääräisen paikkakunnan yrityksissä.”
Honkanen arvioi kempeleläisten yritysten menestyksen syyksi sitä, että alueelle on keskittynyt useita teknologia-alan yrityksiä.
Naantali tipahti häntäpäähän, koska alueen yritykset käyttivät huomattavan vähän edistyksellisiä työkaluja ja verkkoliiketoimintaan oli panostettu vähän.
Vainu tutki yli 40 000 suomalaista yritystä ja niiden kyvykkyyttä hyödyntää digitaalista liiketoimintaa. Yrityksille annettiin pisteitä muun muassa aktiivisesta läsnäolosta sosiaalisessa mediassa (some) ja edistyksellisten analytiikka- ja mainontatyökalujen käytöstä.
Toimialoittain tarkasteltuna metsätalous ja puunkorjuu, sosiaalihuollon laitospalvelut sekä metallituotteiden valmistus eivät ole osanneet hyödyntää digitalisaatiota.
”Näidenkin yritysten kotisivuilla ja sosiaalisen median kanavissa on kävijöitä joka päivä. Heitä voisi palvella esimerkiksi reaaliaikaisella chatilla tai tarjoamalla kanta-asiakkaille mahdollisuus verkko-ostosten tekoon”, Honkanen vinkkaa.
Mallia voisi ottaa parhaista digitoimialoista: työllistämistoiminta ja vähittäiskauppa. Ne ovat aktiivisia somessa, käyttävät verkkosivustojen analytiikkaa ja osaavat kohdentaa mainontaa oikein.
Vainun tutkimuksesta selvisi, että naisten johtamat yritykset ovat digitaalisessa valmiudessa hieman edellä miestoimitusjohtajien luotsaamia yrityksiä.
Maakohtaisessa vertailussa Suomi nousee niukasti Ruotsin ohi.
Ero on erittäin pieni. Kun vertaa eri toimialoja, maaottelun voitto menee miltei vuorotellen Suomelle ja Ruotsille.
Maija Ala-Siurua