Vuodesta 1985 järjestetty Helsinki International Horse Show juhli viikonloppuna pyöreitä vuosia. Kotimaisen ratsastusvuoden päätapahtuma järjestettiin nyt ensi kertaa Helsingin jäähallissa.
Alusta asti Horse Show’ssa käynyt Sirkku Korkiamäki on huomannut tapahtuman muuttuneen vuosien varrella.
”Messukeskuksessa 30 vuotta sitten maailmancupin ratsastuskilpailu oli uusi asia Suomessa. Kyra Kyrklund oli sen ajan suurin vetonaula. Muistan ikäni kuinka itkin, kun Kyra esiintyi yleisön edessä viimeisen kerran ratsunsa Matadorin kanssa.”
Korkiamäki oli tapahtumassa töissä juuri sinä vuonna, jolloin se muutti Hartwall Areenalle.
”Messukeskuksen fiilis ei koskaan seurannut mukana, vaan tapahtuma muuttui fiiniksi. Nyt jäähallissa yleisö pääsee jälleen lähelle hevosta”, Korkiamäki toteaa.
Samaa mieltä on myös pari kertaa aiemmin Horse Show’ssa käynyt Mona-Carita Kyynäräinen.
”Hartwall Areenalla sekä hevoset että esteet vaikuttivat pienemmiltä, kun niitä katsoi kaukaa katsomosta”, hän arvioi.
Tällä kertaa Kyynäräinen oli paikalla työn merkeissä neuvomassa totopelaajia. Fintoton pelipisteellä kävi kuhina, kun pelin sulkeutumiseen oli vielä pari tuntia aikaa.
Edellisvuosien tapaan Fintoto järjesti totopeliä viikonlopun suurimpiin luokkiin.
”Läsnäolollamme ei ole myynnillisesti suurta merkitystä, mutta saamme merkittävän määrän täysin uusia totopelaajia”, Kyynäräinen kertoo.
Mona-Carita Kyynäräinen on nuorempana kilpaillut ratsastuksessa, mutta on nykyisin tuttu montéhevosten satulasta.
”Tällä kertaa tehtäväni oli myös tuoda paikalle lauantai-illan esitystä varten kaksi raviratsastushevosta”, Kyynäräinen mainitsee.
Hevosurheilun eri lajeja esiteltiin yleisölle myöhään yöhön asti.
Ero ravi- ja ratsastusyleisön välillä on selvä.
”Horse Show’n katsomossa on enimmäkseen naisia ja nuoria. Raveissa hevonen on ensisijainen suorittaja, kun taas ratsastuksessa mielenkiinto kiinnittyy ensin ratsastajaan”, Kyynäräinen analysoi.
”Toisaalta raviurheilu on anteeksiantavampaa. Raveissa suorituksen alussa tapahtunut virhe ei välttämättä estä voittamasta. Ratsastuksessa radan alussa pudotettu este kostautuu väistämättä lopussa.”
SATU PITKÄNEN