Suomalaisista kuntaliitoksiin myönteisesti suhtautuvia on puolitoista kertaa niin paljon kuin kuntaliitosten epäilijöitä, Maaseudun Tulevaisuuden teettämä kysely kertoo.
Luvussa ovat silloin mukana myös ne, joita kuntaliitos ei kosketa enää taikka vielä.
Jos mukaan otetaan vain ne, joiden kotikunnassa uuden kuntaliitoksen mahdollisuus on noussut esiin, kuntaliitosten kannattajia ja vastustajia on jokseenkin yhtä paljon.
Kun vastaajia pyydettiin itse määrittelemään, onko heidän kotikuntansa liitoksessa ”keskuskunta” vai ”liittyjä”, paljastui selvä kahtiajako: keskuskuntien asukkaissa on selvästi enemmän kuntaliitoksen kannattajia, liittyjäkunnissa puolestaan vastustajia. Tämä näkyy etusivulla olevasta kuviosta.
Liittyjäkunnissa suhtautuminen mahdolliseen liitokseen jakautui samalla tavalla kuin vastaajien arvio liitoksen hyödyistä ja haitoista heidän omaan elämäänsä.
Sen sijaan keskuskuntalaisista kuntaliitoksen kannattajia on kolmannes enemmän kuin niitä, jotka arvelevat itse hyötyvänsä.
Keskuskuntalaisissa on enemmän myös niitä, joilla ei ole mielipidettä kuntaliitoksesta, eikä arviota sen vaikutuksista omaan elämäänsä.
Kuntaliitoksia kannattavat useammin miehet kuin naiset ja iäkkäät useammin kuin nuoret.
Suurten hallituspuolueiden ja opposition nokittelu kuntaliitoksista näkyy äänestäjien mielipiteissä. Ne, jotka aikovat kuntavaaleissa äänestää kokoomusta tai SDP:tä, kannattavat ajatusta kuntien yhdistämisistä.
Suurin osuus kuntaliitosten vastustajia on perussuomalaisten äänestäjissä. Keskustan äänestäjät sen sijaan jakautuvat kahtia, joskin vastustajia näyttäisi olevan hiukan enemmän.
Nämä luvut koskevat kaikkia suomalaisia, ei vain kuntaliitosmahdollisuuden tai -uhan alla eläviä.
Kuvioissa on esitetty myös pienempiä puolueita äänestävien mielipidejakaumat. Etenkin RKP:n ja kristillisdemokraattien osalta ne ovat vain suuntaa antavia otoskoon takia.
Kuntien pakkoliitokset hyväksyy joka yhdeksäs suomalainen. Kokoomusta äänestävistä useampi kuin joka neljäs on sitä mieltä, että hallituksen pitää käyttää tarvittaessa pakkoa.
Yli joka kolmas suomalainen haluaa jättää liitoksista päättämisen yksin kunnille. Sitä mieltä on enemmistö perussuomalaisten ja keskustan äänestäjistä.
Sen sijaan selvä enemmistö niistä, joiden kannattamalla puolueella on mahdollisuus sanoa sanottavansa maan hallituksessa, toivovat hallituksen vauhdittavan kuntaliitoksia edes jollain keinoin.
Suomalaisten enemmistö puolustaa menestyvän kunnan oikeutta jatkaa omillaan. Erityisesti sitä mieltä ollaan maaseutukunnissa.
Hallituspuolueiden äänestäjät ja iäkkäät kallistuvat hieman solidaarisuuden puolelle. Sen sijaan perussuomalaisten ja keskustan äänestäjät eivät pidä kuntaliitoksia oikeana tapana tasata kuntien eroja.
Maaseudun Tulevaisuuden tilaaman kyselyn toteutti Gallup Elintarviketieto toissa viikon alussa ja sitä edeltäneenä viikonvaihteena. Vastaajia oli 1 028.
Koko vastaajajoukkoa koskevat tulokset ovat 95 prosentin varmuudella tilastollisesti luotettavia kolmen prosenttiyksikön heitolla. Osaryhmien vastauksissa virheen mahdollisuus suurenee, kun joukko pienenee.
Vastaajista 60 prosenttia asui kunnassa, jossa mahdollisesta kuntaliitoksesta keskustellaan. Heistä puolet asui oman arvionsa mukaan keskuskunnassa ja joka kolmas mahdollisesti liittyvässä kunnassa.
HEIKKI VUORELA