Vain noin puolet pääsi kiireettömän avosairaanhoidon lääkäriin viikossa – taustalla esimerkiksi sote-uudistus ja terveydenhuollossa tehty toimintatavan muutos

Vain noin puolet ihmisistä pääsi tänä keväänä kiireettömän avosairaanhoidon lääkäriin viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportti. Viime vuoden syksyllä lääkärikäynnille pääsi alle viikossa vielä noin 60 prosenttia ihmisistä.

Alle viikossa avosairaanhoidon lääkäriin pääsi vain 49 prosenttia suomalaisista. Alle kahdessa viikossa lääkäriin pääsi jo hieman yli 60 prosenttia. Yli viidennes joutui odottamaan kahdesta viikosta kuukauteen ja hieman alle viidennes yli kuukauden.

Hoitojonojen piteneminen johtuu THL kehittämispäällikkö Kaisa Möllärin mukaan useista eri syistä. Taustalla on esimerkiksi vuoden alussa tehty sote-uudistus.

”Tämä oli suuri muutos, joka näkyy myös hoitoon pääsyssä”, Mölläri sanoo STT:n haastattelussa.

Yksi merkittävä syy lääkäriin pääsemisen hidastumisessa on Möllärin mukaan myös terveydenhuollon toimintatavan muutos.

”On menty vuodesta 2021 lähtien kohti tiimimallia, jossa hoitaja ottaa asiakkaan ensin vastaan joko digitaalisesti tai puhelimitse. Kaikki eivät mene enää suoraan lääkäriin.”

Ihmiset pääsevät THL raportin mukaan selvästi nopeammin sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotolle kuin lääkäriin. Noin 90 prosenttia käynneistä sairaan- ja terveydenhoitajan luona toteutui viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Lääkärikäynnit ovat muuttuneet Möllärin mukaan samalla enemmän konsultoiviksi. Vuonna 2018 fyysisiä lääkärikäyntejä oli vielä noin 3,5 miljoonaa, kun viime vuonna niitä oli enää vain noin 2,5 miljoonaa. Samalla lääkäreiden tekemät konsultaatiot muiden ammattihenkilöiden kanssa olivat kasvaneet noin 1,5 miljoonaan.

Lääkäriin pääsemisen hidastumisessa ovat Möllärin mukaan taustalla myös terveydenhuollon resurssien puute, potilasmäärät ja muutokset potilasjärjestelmissä.

Avosairaanhoidon kiireettömien lääkärikäyntien odotusajoissa on eroja eri aluehallintovirastojen (avi) alueiden välillä.

Esimerkiksi Etelä-Suomen avin alueella noin 54 prosenttia pääsi tänä keväänä alle viikossa lääkäriin hoidon tarpeen arvioinnista, kun taas Lounais-Suomen avin alueella pääsi lääkäriin samassa ajassa vain hieman yli 40 prosenttia.

Erojen taustalla voivat Möllärin mukaan olla alueiden erilaiset väestöpohjat.

”Väestöllä on erilaisia tarpeita, ja toisilla alueilla on käyttäjiä enemmän”, Mölläri sanoo.

Hoitoon pääsyä odotettiin eniten Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Pohjois-Suomen avin alueella. Siellä vain reilu kolmannes pääsi avosairaanhoidon lääkärin vastaanotolle viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.

Kaksi viikkoa tai sitä pitempään joutui Pohjois-Suomen avin alueella odottamaan yli puolet. Viisi prosenttia joutui odottamaan lääkäriin pääsyä yli kolme kuukautta.

Pohjois-Suomen avin tilanne on ollut Möllärin mukaan THL:n tiedossa. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, miksi juuri tämän alueen tilanne on muita huonompi.

”Sitä joutuu varmaan kysymään suoraan heiltä itseltään.”

Hieman yli neljä viidestä pääsi hammaslääkärin kiireettömälle käynnille kolmen kuukauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Neljän kuukauden sisällä hammaslääkäriin pääsi jo lähes 90 prosenttia.

Noin viisi prosenttia joutui kuitenkin odottamaan yli puoli vuotta kiireettömään hammaslääkäriin pääsemistä. Hammashuollossa on ollut Möllärin mukaan jo aikaisemmin pitkiä jonoja. Vaikka hoitovelkaa on korjattu, tilanteessa on yhä hoitamista.

”Itse näen hoitoon pääsyn tilanteen huonompana tuolla suun terveydenhuollon puolella”, Mölläri sanoo.

THL on koostanut raportin sen Avohilmo-hoitoilmoitusjärjestelmästä saaduilla tiedoilla.