
Huoltovarmuus tuo useimmille ensimmäisenä mieleen viljan, öljyn ja vastaavien välttämättömien raaka-aineiden ja tuotteiden varmuusvarastot, joita Huoltovarmuuskeskus (HVK) Suomessa ylläpitää erilaisten kriisien ja häiriötilanteiden varalta.
Varmuusvarastot ovat Suomen huoltovarmuuden ytimessä, mutta huoltovarmuustoiminta ei silti ole lähimainkaan pelkkää varastointia, kertoo HVK:n valmiusasiamies Juha Mantila.
Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on koordinoida ja edistää toimintaa, joka turvaa yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen mahdollisimman häiriöttömän jatkuvuuden erilaisissa poikkeustilanteissa.
Varautumistoiminnan keskiössä on Mantilan mukaan ajantasaisen tilannekuvan ylläpito. Sitä varten HVK:n huoltovarmuusorganisaatiossa ovat toimialakohtaiset, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin asiantuntijoista koostuvat sektorit ja poolit.
Esimerkiksi alkutuotantopoolin puheenjohtajana toimii tällä hetkellä MTK:n kolmas puheenjohtaja Markus Eerola.
”Ajantasaisen tilannekuvan ylläpito on aivan erityisen tärkeää jo normaaliaikoina puhumattakaan poikkeustilanteista kuten nyt”, Mantila korostaa.
”Tässä poolit toimivat sekä viestintuojina että viestinviejinä huoltovarmuusorganisaation ja muun yhteiskunnan välillä.”
Toisin kuin moni luulee, HVK ei itse varastoi esimerkiksi elintarvikeviljaa, siemeniä, rehuraaka-aineita, lannoitteita tai muitakaan elintarvikeketjun kannalta välttämättömiä tuotteita omiin varastoihinsa.
”Varastointi toteutetaan kaupallisten toimijoiden kanssa tehdyillä hoitosopimuksilla. Yritykset vastaavat varastoissa olevista tuotteista kuin omistaan”, Mantila kertoo.
Esimerkiksi viljasta ei siis varastoida tiettyä erää vaan sopimus koskee määrää, jonka yritys on velvollinen pitämään varastossaan.
Näin tuotteet kiertävät markkinoilla muiden erien tapaan eivätkä pääse vanhenemaan varastossa.
Järjestelmä on myös markkinaneutraali, koska varmuusvarastojen uusiminen ei aiheuta markkinapiikkejä, Mantila korostaa. ”Tavaraa tulee ja menee saman verran.”
Pääsääntöisesti varastoitavat tuotteet ovat valmiiden tuotteiden sijaan raaka-aineita ja komponentteja. Esimerkiksi lannoitteiden sijaan varmuusvarastoissa on tiettyjä lannoitteiden valmistuksen kannalta kriittisiä raaka-aineita.
Varmuusvarastoista puhuttaessa yleisimmin esillä oleva tuote on vilja, joka on Mantilan sanoin huoltovarmuuden kivijalka. Toinen kivijalka on nurmituotanto.
Lisäksi keskeisiä ovat öljykasvit ja peruna, joiden tuotanto pyritään häiriötilanteissa huoltovarmuustoiminnalla turvaamaan.
”Olemme olleet pitkään huolissamme Suomen valkuaisomavaraisuudesta. Viime kädessä öljykasvien viljely riippuu kuitenkin markkinoista.”