MTK: Hallitusohjelman linjaukset susivahingoista pitää saada käytäntöön viipymättä

Tuoreen hallitusohjelman linjaukset susivahinkojen vähentämiseen ovat hyviä, mutta ne tulee ottaa ilman viivytyksiä käytäntöön, MTK korostaa tiedotteessa.

Lammashyökkäyksiä on tapahtunut tänä kesänä jo kymmenittäin. Viime vuoden ennätysmäärä lammasvahinkojen eläinmäärissä oli 518.

MTK:n mukaan eläintenpidon vahinkoja ei pystytä kattavasti estämään edes ennakkosuojauksella. Varsinkin lampurit ovat rakentaneet satoja kilometrejä petoaitoja turvatakseen eläintensä hyvinvoinnin.

Tilanne on elinkeinonharjoittajalle henkisesti raskas, kun petoaitojen suojaukseen ei voi enää luottaa. Moni miettiikin eläintenpidon lopettamista tukalassa tilanteessa. Esimerkiksi viime viikonloppuna sudet tappoivat Tohmajärvellä 26 lammasta huolletun ja toimivan suoja-aidan sisältä 100 metrin etäisyydeltä pihapiiristä.

”Kannanhoidollisen metsästyksen puuttuessa suden ihmisarkuus on vuosi vuodelta heikentynyt, mikä heikentää myös ennakkosuojauksen tehoa. Kannanhoidollinen metsästys on saatava ehdottomasti käyntiin ensi talvena”, MTK:n kenttäjohtaja ja riistapolitiikan asiantuntija Timo Leskinen kommentoi.

Leskinen painottaa, että kannanhoidollisen metsästyksen ohella tarvitaan toimiva järjestely myös vahinkoja aiheuttavien susiyksilöiden poistamiseen. Nykyinen vahinkoperusteisten poikkeuslupien toimintamalli on hallinnollisesti erittäin jäykkä ja toteutukseltaan hidas. Tehoiltaan heikot toimintamallit on arvioitava uudelleen.

MTK:n mukaan tarkennusta tarvitaan myös omaisuuden suojauksen tulkintaan.

Laitumella kotieläimen kimppuun käyvä susi tulee voida poistaa välittömästi varoituslaukauksen jälkeen Ruotsin mallin mukaisesti ilman jälkiseuraamuksia. Periaatteessa sama hätävarjelun oikeus Suomessa johtaa kuitenkin aina välittömään aseiden takavarikointiin ja poliisitutkintaan. Tutkinnan lopputuloksen ennakointi on käytännössä mahdotonta ja epäreilua eläimiään suojelevalle tuottajalle.

”Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on kirjattu selkeät tavoitteet Suomen petopolitiikan toteutukselle. Näistä keskeisiä ovat sosiaalisen kestokyvyn huomiointi petokantojen hallinnassa sekä kannanhoidollisen metsästyksen turvaaminen. Nyt on pikaisesti ryhdyttävä käytännön toimenpiteisiin hallitusohjelman mukaisen petopolitiikan toteuttamiseksi”, Leskinen kommentoi.

MTK pitää tärkeänä, että pidemmälllä aikavälillä hallituksen tavoitteiksi tulee ottaa myös suden ja karhun siirto EU:n luontodirektiivin liitteestä neljä liitteeseen viisi. Vastaavia paineita on lukuisissa maissa ympäri Euroopan.

Suomen poronhoitoalueella sekä ainakin Virossa, Puolassa ja Latviassa susi on jo nyt luontodirektiivin liitteessä viisi. Liitemuutos ei vaarantaisi Suomen petoeläinten suojelua. Suurpetojen hyväksyttävyys kasvaa, jos hallinnon toiminta koetaan oikeudenmukaiseksi ja paikalliset ihmiset voivat vaikuttaa nykyistä enemmän omaan ympäristöönsä.