OP:n pääjohtaja on joutunut mukaan moniin väärennettyihin videoihin

Vaikka sosiaalisessa mediassa ja muuallakin pyörii edelleen säännöllisesti erilaisia huijausmainoksia ja deep fake-videoita, kokonaisuutena tilanne on asiantuntijan arvion mukaan parantunut parissa vuodessa.

Viime vuosina muun muassa finanssijätti OP on joutunut erilaisten huijausten uhriksi. Esimerkiksi pääjohtaja Timo Ritakalliosta on levinnyt usein sijoitushuijauksiin kytkeytyneitä deep fake-videoita. Huijausten kohteeksi ovat joutuneet myös muut OP:n johtajat.

Ongelman ytimessä on se, että julkisuudenhenkilöiden kasvokuvia tai jopa videoita löytyy helposti netistä, ja niitä voidaan käyttää syväväärennöksen materiaalina. Yleensä julkisuudenhenkilöiden avulla pyritään kasvattamaan huijauksen luotettavuutta.

Vaikka OP on iso organisaatio, se on silti pohjimmiltaan samalla viivalla muiden kanssa.  Kuva: Carolina Husu

OP:n petostorjunnan asiantuntija Maija Ahonen kertoo, että syväväärennöksiä käytetään erityisesti sijoitus- ja rakkaushuijauksissa.

Kun vaikkapa huijausvideo havaitaan, se pyritään samaan mahdollisimman nopeasti pois netistä. Käytännössä tällöin ensimmäisenä otetaan yhteyttä siihen alustaan, jossa huijaus on havaittu.

Huijauksen pois saaminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista edes OP:lle, jolla on moneen muuhun suomalaiseen organisaatioon verrattuna suuret tietoturvaresurssit. Ahonen muistuttaa, että vaikkapa Facebookin ja Instagramin omistavalla Metalla on omia intressejään, ja se saattaa hidastaa huijausten poistamista. Esimerkiksi Meta tekee rahaa huijausmainoksilla.

OP:lla on käytössä lähtökohtaisesti samat kanavat kuin muillakin organisaatioilla ja yksityishenkilöillä. OP:ssa on kuitenkin pyritty rakentamaan suoria yhteyksiä Metaan.

”Voidaan sanoa, että on menty parissa vuodessa paljon eteenpäin siinä, miten somealustojen kanssa on pystytty rakentamaan yhteistyötä.”

OP:n pääjohtaja Timo Ritakallion nimellä ja kuvalla on yritetty huijata verkossa.  Kuva: Jarno Mela

Nykyisin huijaukset saadaan Ahosen arvion mukaan pois verkosta aiempaa paremmin. Kehitystä on tapahtunut etenkin viimeisimmän parin vuoden aikana. Parempi tilanne ei kuitenkaan johdu pelkästään siitä, että yhteydet vaikkapa Metaan ovat parantuneet. Oma roolinsa kokonaisuudessa on myös sillä, että monen eri organisaation luoma paine on pakottanut Metaa kiinnittämään huomiota huijausmainoksiin aiempaa enemmän.

Toisaalta myös yhteistyön parantamisessa on vielä Ahosen arvion mukaan töitä.

”Tilanne on paljon parempi kun se oli vaikka kaksi vuotta sitten, mutta se ei ole vieläkään sellainen, mihin voisi sanoa olevansa täysin tyytyväinen.”

Erilaisilla yrityksillä voi olla erilaiset mahdollisuudet reagoida huijauksiin. Erot voivat johtua esimerkiksi käytössä olevista tietoturvaresursseista. Petostorjunnan asiantuntija Ahonen kuitenkin sanoo, että yritysten mahdollisuudet saada heihin kohdistuvat huijausmainokset pois verkosta riippuvat puhtaasti siitä, miten somealusta haluaa palvella asiakkaitaan. Silti Ahonen myöntää, että OP:n tilanne voi olla muihin yrityksiin verrattuna parempi.

”Totta kai siitä on varmasti hyötyä, jos on iso toimija kyseessä, mutta pitää muistaa, miten massiivinen joku Metakin on.”

Vaikka OP:lla on vaikutusvaltaa, käytännössä Metan kokoiseen organisaatioon pystytään Ahosen arvion mukaan vaikuttamaan käytännössä vain luomalla eri toimijoiden yhteistyöllä painetta muutokselle kansallisella tai jopa EU:n tasolla.

Metan viestintä ei vastannut MT:n kommenttipyyntöön.