Pahvinpalan on tarkoitus peittää näkökenttä silmästä, jota on yleensä pitänyt kiinni. Kuva: Lassi Palo
Tähtäätkö aseella toinen silmä kiinni? Tavasta kannattaa opetella pois, tässä kikka kiväärille
Yhdellä silmällä tähtäämisestä kannattaa Ville Häyrisen mukaan opetella pois. Se ei kuitenkaan ole aikuisiällä helppoa. Iso osa ihmisistä on oikeakätisiä mutta vasensilmäisiä.Tilaajalle
Etenkin haulikkoammunnassa on tärkeää, että molemmat silmät ovat auki. Kuva: Seppo SamuliMoni sulkee toisen silmänsä tähdätessään aseella.
Ampumaurheilussa ja metsästyksessä on kuitenkin hyvä pitää molemmat silmät auki, sanoo Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Ville Häyrinen.
Näkökenttä pienenee Häyrisen mukaan merkittävästi, jos toisen silmän sulkee. Niin radalla kuin metsässä liikkuvan kohteen seuraaminen on helpompaa molemmat silmät auki.
”Toisen silmän sulkeminen siristää myös auki olevaa silmää ja vaikuttaa tähtäämisen tarkkuuteen.”
Kilpa-ammunnan opetuksessa ohjeistetaan Häyrisen mukaan pitämään molemmat silmät auki, kun aseella tähdätään.
”Kun tapa on opittu, poisoppiminen vaatii vähintään tuplasti enemmän työtä.”
Vain toisella silmällä tähtääminen tulee helposti tavaksi, sillä aloittelija näkee tähtäimen huomattavasti helpommin, kun toinen silmä on kiinni.
”Kun lapset tulevat ensimmäistä kertaa ampumaan, he laittavat vasemman silmän kiinni, kun rupeavat tähtäämään. Alussa se selkiyttää hommaa.”
Yhdellä silmällä tähtäämisestä kannattaa Häyrisen mukaan opetella pois. Se ei kuitenkaan ole aikuisiällä helppoa.
”Kun tapa on opittu, poisoppiminen vaatii vähintään tuplasti enemmän työtä.”
Tavasta voi olla mahdoton päästä eroon, jos se on juurtunut syvään vuosikymmenten saatossa.
Yleensä dominoiva silmä on samalla puolella kuin kirjoituskäsi, mutta ei aina.
Silmien avaamisen opettelu on Häyrisen mukaan helpompaa kiikaritähtäimellä varustetulla kiväärillä kuin haulikolla, sillä apuna voi käyttää pahvilappusta.
Kiikaritähtäimen rungon ympärille takalinssin tasalle voi laittaa pahvinpalasen, jossa on kiikarin rungon kokoinen reikä. Sen on tarkoitus peittää näkökenttä silmästä, jota on yleensä pitänyt kiinni.
”Molemmat silmät pystyy pitämään auki, mutta lappu kuitenkin estää näkemisen toisella silmällä. Se on yksinkertaisin tapa opetella”, kertoo Häyrinen.
Harjoittelun myötä lappusen kokoa voidaan pienentää ja siitä pyrkiä eroon.
Etenkin haulikkoammunnassa on Häyrisen mukaan oleellista, että molemmat silmät ovat auki.
”Lentävän kiekon, linnun tai muun maalin näkeminen perustuu siihen, että kohdetta katsotaan molemmilla silmillä ja haulikko nostetaan siihen väliin. Siinä häviää eniten, jos toinen silmä on kiinni.”
Osassa ampumaurheilun lajeista ei ole juuri merkitystä, pitääkö toista silmää kiinni. Kiikaritähtäimellä varustetulla aseella ampumisessa oleellista on Häyrisen mukaan nähdä kiikarin läpi.
Diopteri- eli reikätähtäimin sekä avotähtäimin ammuttavassa kivääri- ja pistooliammunnassa taas käytetään silmälappua.
Tähtäinkuva saadaan näin selkeämmäksi tähtäävälle silmälle. Lapun taakse jäävä silmä pidetään auki, jotta silmän sulkeminen ei pienentäisi auki olevan silmän näkökenttää.
”Toisen silmän sulkeminen siristää myös auki olevaa silmää ja vaikuttaa tähtäämisen tarkkuuteen.”
Viimeisen kymmenen vuoden aikana keskusteluun on noussut silmän dominanssi.
Toinen silmä tekee hieman enemmän työtä kuin toinen: se esimerkiksi ohjaa tähtäämistä ja hahmottamista.
Yleensä dominoiva silmä on samalla puolella kuin kirjoituskäsi, mutta ei aina.
Erään tutkimuksen mukaan vasen silmä on hallitseva 35 prosentilla oikeakätisistä ja 57 prosentilla vasenkätisistä.
Kun oikea silmä dominoi, aseen nostaessa oikealta piippu näkyy oikealla silmällä suorassa. Vasemmalla silmällä katsoen näyttää siltä, kuin asetta katsoisi sivulta päin.
”Jos haluaa harrastaa metsästystä, ylimääräisen silmän sulkeminen ei se mikään maailmanloppu.”
Hankalin tilanne on Häyrisen mukaan ristidominanssi, jossa hallitseva silmä on eri kuin kirjoituskäsi.
Jos ampuu väärän silmän puolelta, riippuu tasosta, jolle haluaa, kannattaako asiaa lähteä ratkaisemaan.
”Siihen ei oikein ole muuta ratkaisua kuin silmälappu tai silmän kiinni pitäminen. Jotkut ovat päätyneet opettelemaan ampumaan hallitsevan silmän puolelta.”
”Jos haluaa harrastaa metsästystä, ylimääräisen silmän sulkeminen ei se mikään maailmanloppu. Siitä huolimatta pystyy ampumaan ihan hyvin.”
Ihmisen kätisyys ohjaa edelleen vahvasti asevalintoja.
Ihmisen kätisyys ohjaa edelleen vahvasti asevalintoja. Häyrisen mukaan on harvinaista, että hallitsevaan silmään kiinnitetään aloitusvaiheessa huomiota.
”Yleensä se tulee eteen siinä kohtaa, kun ollaan jo jonkun aikaa harrastettu ja ruvetaan miettimään asiaa syvällisemmin.”
”Esimerkiksi Metsästysammunnan ABC-koulutus, Kiväärikoulu ja Haulikkokoulu ovat tosi paljon lisänneet tietoisuutta.”
Uusien harrastajien kannattaa Häyrisen mukaan käydä ampumakursseilla ja kokeilla erilaisia vaihtoehtoja ennen asehankintaa.
Kiväärin kiikaritähtäimen kanssa ei tarvita silmälaseja, sillä tarkennuksen voi korjata tähtäimen säädöillä.
Ikääntymisen myötä lähinäkö usein heikkenee. Ikänäkö voi vaikeuttaa tähtäämistä Häyrisen mukaan etenkin kiväärin avotähtäimillä.
”Avotähtäinten käyttö saattaa jossain kohtaa käydä mahdottomaksi. Monilla kilpa-ammunta loppuu siihen.”
Haulikkoammunnassa näön lievät heikentymät eivät Häyrisen mukaan yleensä muodostu ratkaiseviksi. Tähtääminen ei ole sentin päälle ja haulikkoammunta onnistuu yleensä silmälasien kanssa.
Kiväärin kiikaritähtäimen kanssa ei tarvita silmälaseja, sillä tarkennuksen voi korjata tähtäimen säädöillä. Häyrinen muistuttaa, että kuvan saa kirkastettua omaan näköön sopivaksi, kun säätää kiikaritähtäimen takalinssin plus- ja miinusmerkinnät kohdalleen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
