Metsästysrikokset ovat tyypillisesti piilorikollisuutta. ”Asiantuntijoiden arvioiden mukaan tilastoihin päätyy vain jäävuoren huippu. Ehkä noin 10 prosenttia kaikista tapauksista”, kertoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Timo Ajaste.
Rikkeiden ja rikosten tekeminen painottuu valtion maille isoille erämaa-alueille.
”Valvontaresursseja on rajallisesti. Siksi onkin tärkeää, että valvontaa tehdään hyvin suunnitelmallisesti ja kohdennetusti.”
Ajaste korostaa rajavartiolaitoksen, poliisin ja Metsähallituksen erätarkastajien välistä yhteistyötä. ”Valvontaa tehdään myös vihjetietojen perusteella.”
Metsästyslaki on toimiva työkalu, siinä on riittävästi potkua, kuvailee Ajaste. ”Muutostarpeita ei kentän väki ole esittänyt.”
Tyypillinen metsästysrikos tai -rikkomus on sellaisen hirvieläinnaaraan ampuminen, jota seuraa vasa.
”Lisäksi on metsästystapoihin liittyviä tekoja, metsästetään esimerkiksi auton suojasta tai kuljetetaan asetta suojuksetta kulkuvälineessä. Myös turvallisuutta vaarantavia tekoja tavataan. Oma ryhmänsä ovat vielä salametsästystapaukset.”
”Metsästysrikosten lisääntyminen tai vähentyminen ei tilastojen valossa tarkasteltuna vaikuta todennäköiseltä. Toki väheneminen olisi toivottavaa.”
SARI PENTTINEN