Parhaat maakunnat peittoavat pääkaupungit kehityksessä kaikissa Pohjoismaissa

Suurten kaupunkiseutujen ylivoima talouskehityksessä ei ole pätenyt viime vuosina Pohjoismaihin. Tässä mielessä maat eroavat Tukholmassa sijaitsevan tutkimuslaitoksen NordRegion mukaan jopa myönteisesti monista Euroopan maista.

Ruotsissa bruttokansantuotteen reaalinen kehitys on ollut tasaista koko maassa. Kaakkois- ja Keski-Norjan maakunnat ovat puolestaan peitonneet Oslon ympäristön.

Suomessa ja Tanskassa pääkaupunkia ympäröivät alueet kuuluivat peräti vuosien 2009–2013 heikoiten kehittyneisiin. Uudellamaalla ja Keski-Suomessa bruttokansantuotteen reaaliarvo laski aavistuksen pakkaselle ja Varsinais-Suomessa miinusta oli ainoana Pohjoismaista 1–2 prosenttia.

Suurimmat kaupunkiseudut painavat luonnollisesti koko kansantalouden arvoa laskettaessa suhteessa paljon, koska kaikissa Pohjoismaissa koulutettua ja työikäistä väestöä on keskittynyt niihin runsaasti.

Niinpä Suomessa pääkaupunkiseutu yltää myös NordRegion laskemassa kokonaisindeksissä korkeimmalle muun muassa koulutetun työvoiman ja runsaiden kehitysinvestointien ansiosta. Se nousi ainoana Suomen alueista 10 parhaan listalle 74 alueen joukossa.

Tarkasteltaessa elinkeinojen kehitystä myönteisimpinä valopilkkuna esiin nousee Pohjanmaa. Myös Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Pirkanmaa nousevat esiin kehittyvinä maakuntina.

Uusien elinkeinojen kuten vihreän teknologian kehitys on toissa viikolla julkistetun raportin mukaan tärkeää, koska monilla pohjoismaisilla alueilla talous nojaa edelleen yhteen vahvaan sektoriin.

NordRegion raportista selviää myös, että Suomi on Islannin jälkeen alkutuotantovaltaisin maa Pohjoismaissa. Kaikissa Suomen maakunnissa on kuntia, joissa maa- ja metsätalous muodostavat elinkeinotoiminnan perustan.