• Lannoitekompostit herättävät huolta

    ville-petteri määttä
    ville-petteri määttä Kuva: Viestilehtien arkisto
    Uutiset
    30.7.201416:00
    Tuure Kiviranta

    Lannoitekomposteista voi löytyä metallia, muovia ja lasia.

    MT:n lukija otti toimitukseen yhteyttä löydettyään Envor Groupin biojätteestä valmistetusta maanparannuskompostista metallisia ruokailuvälineitä, muovipussseja ja -pakkauksia sekä lasinpalasia.

    MT kertoi forssalaisen Envor Groupin lannoitevalmisteista 2. heinäkuuta.

    Lukija oli hyvin huolissaan kompostin käytön seurauksista. ”Vuosien kuormitus tekee viljelyksistä kaatopaikkoja”, nimettömänä esiintyvä lukija toteaa.

    Envor Groupista kerrotaan, että pieniä määriä roskia voi kompostissa olla, mutta yli 35 millimetrin kappaleiden ei pitäisi olla mahdollista päätyä kompostiin, sillä kaikki seulotaan ennen asiakkaille toimitusta.

    Lannoitevalmistelain mukaan kompostissa saa olla 0,5 prosenttia tuorepainosta roskia.

    Tällöin esimerkiksi tonnissa kompostia saa olla yhteensä viisi kiloa muovia, metallia, lasia tai luita.

    Lannoitteiden valmistusta valvoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja se tekee vuosittain tarkastuksia laitoksiin.

    MTK kehoittaa viljelijöitä olemaan tarkkana käytettävien lannoitteiden ja maanparannusaineiden laadun suhteen.

    ”On itsestään selvää, että pellolle ei saa joutua mitään muuta kuin mitä sinne on tarkoitettu. Jos ajatellaan, että tonnissa on esimerkiksi viisi kiloa muovisuikaleita, niin kyllähän se jo aika sotkuisen vaikutelman saa aikaan”, asiantuntija Airi Kulmala MTK:sta sanoo.

    ”Jos käyttää vuosittain tuotetta, jossa tulee paljon lasia, metallia tai muuta vastaavaa mukana, niin viljelymaahan alkaa kertyä maatumatonta roskaa. Muovi myös lentelee lohkolta ja alueelta toiselle, myös naapurien kiusaksi. Lisäksi laiduneläimille voi roskista olla haittaa.”

    Vaikka jätteenkäsittelylaitoksissa on käytössä tehokkaita erottelukoneistoja, voi ainakin pienikokoisia roskia edelleen päätyä mullan joukkoon.

    ”Jos yhteiskunta ja kuluttajat haluavat ravinteita kierrätettävän, kaikki alkaa siitä, että kuluttaja osaa lajitella jätteensä oikein. Biojätteiden joukkoon heitetyt väärät roskat lisäävät kustannuksia jäteketjun eri vaiheissa”, Kulmala sanoo.

    TUURE KIVIRANTA

    On itsestään selvää, että pellolle ei saa joutua mitään muuta

    kuin mitä sinne

    on tarkoitettu.«

    Avaa artikkelin PDF

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle