”Me tässä sinnittelemme talousarviomme kanssa”, Simon Store sanoo kaupungintalon ja maamerkki vesitornin edessä. Kuva: Jaana Kankaanpää
”Systeemi on rikki” – Hanko hoitaa elintärkeää satamaa silkasta isänmaallisuudesta, sanoo kaupunginjohtaja valtionosuuksista
Pieni kaupunki aloittaa budjettinsa tekemisen pakkaselta, kun isot kaupungit saavat roppakaupalla rahaa.Tilaajalle
”Valtionosuusjärjestelmä on täysin rikki. Vaikka tekisimme mitä, suhdeluvut ovat samat vuodesta toiseen”, nettomaksaja Hangon kaupunginjohtaja Simon Store sanoo. Kuva: Jaana KankaanpääJos Hankoa vuoden päivät johtanut arkkitehti Simon Store saisi päättää, Suomessa tehtäisiin valtionosuusuudistus – ja reilu sellainen.
Istuva hallitus valmisteli uudistusta ohjelmansa mukaisesti, mutta hanke kaatui marraskuussa 2025. Kylillä kuiskitaan, että syynä oli suurten kaupunkien ja nykyisten suurhyötyjien, kuten Espoon, vastustus, koska ei haluttu suututtaa kokoomusvaltaista äänestäjäjoukkoa.
Niin tai näin, Storea sapettaa.
”Systeemi on rikki”, kaupunginjohtaja sanoo.
”Yleensä valtionosuuksia tulee kuntiin ovista ja ikkunoista, mutta Hanko maksaa muille kunnille, jotta ne voivat järjestää palveluita. Olemme Uudellamaalla ainoa maksaja. Eli kun alamme tehdä vuoden 2027 budjettia, aloitamme yli miljoona euroa miinukselta ja keräämme ensin sen verran veroja.”
Espoo, Helsinki ja Vantaa saavat valtionosuuksia satoja miljoonia euroja ja Hangon kokoluokkaa oleva Kauniainenkin 22 miljoonaa.
Kauniaisissa kuntavero on 4,7 ja Hangossa 9,1 prosenttia.
”On vääryys, ettei valtionosuuteen voi mitenkään vaikuttaa, vaan sama taulukko lyödään eteen joka vuosi.”
Storen mielestä on väärin, ettei valtionosuusjärjestelmä katso investointeja, elinvoimaa eikä työpaikkoja.
Storen mielestä on väärin, ettei valtionosuusjärjestelmä katso investointeja, elinvoimaa eikä työpaikkoja, vaan muita asioita, kuten syntyvyyttä. Se on Hangossa muun maan tapaan pieni. Väkiluku on supistunut 25 vuodessa neljänneksen eli 10 000 asukkaasta 7 500:een.
Negatiivista valtionosuutta selittää myös sairaanhoidon siirtyminen hyvinvointialueille. Terveimmät kunnat voittivat.
Hanko panosti ennaltaehkäisyyn, mutta ne kulut katsottiin sairausmenoiksi, Store harmittelee.
”Pidimme esimerkiksi seniorineuvontaa tärkeänä, mutta sitä ei ole enää.”
Jos rahaa tulisi muiden kuntien tapaan, investointi olisi helpompaa. Nyt investointirahaa jää kaupungin 40 miljoonan euron budjetista kolmisen miljoonaa euroa vuodessa.
”Siinä on kadut, koulut, päiväkodit ja vesilaitos. Yritä saada siihen mahtumaan Suomen suurimman sataman kehitys, vierasvenesataman uusiminen ja ikonisen ravintolan Hangon Casinon korjaukset”, Store tuskailee.
”Pienen Hangon vastuulla on ylläpitää valtakunnallisesti merkittävää satamainfrastruktuuria ja kyetä kehittämäänkin sitä. Satamien suomalainen omistus on tärkeää ja meiltä isänmaallinen teko, mutta maksaako valtio siitä meille mitään? Ei. Onko se mukana valtionosuusjärjestelmässä? Ei.”
Store huomauttaa, että esimerkiksi Saksassa on trendinä myydä satamat ulkomaiseen omistukseen.
”Meiltä viedään mahdollisuudet tehdä investointeja, jotka hyödyttäisivät koko maata.”
Hangon kauppasatama on toiseksi vilkkain Vuosaaren jälkeen. Muun muassa valtaosa suomalaisten ruokakauppojen tarjonnasta tulee tätä kautta.
”Väärillä valtionosuuksilla meiltä viedään mahdollisuudet tehdä investointeja, jotka hyödyttäisivät koko maata, sillä maan vilkkain rekkaliikenne vaikuttaa koko maan yrityksiin. Moni vientiyritys haluaisi asettua tänne, mutta nyt rahkeemme eivät riitä auttamaan, kun raha valuu valtionosuuksiin.”
Rekkojen kuluttama sataman katuverkkokin kuuluu kaupungin vastuulle.
Hangon tukijalat ovat teollisuus, satama ja matkailu. Talous on sinänsä vakaa ja ennustettava.
Terästeollisuuden lähtö Lappohjasta teki monesta työttömän, mutta bio- ja puolustustekniikka vetävät. Täällä ovat Marine Alutech, Forcit, IFF-Genencor, Viskoteepak ja Fermion, joista ainakin osa on Orionin 1970-luvun penisilliinitehtaan peruja.
IFF Genencor rakentaa pian uuden tehtaan Kemiran kanssa.
Hanko nousi otsikoihin ja hittikohteeksi korona-aikana, kun pääkaupunkilaiset halusivat paeta lomalle mahdollisimman kauas Uudenmaan sisällä. Hankoon mentiin ja moni osti sieltä asunnon.
Kakkoshankolaisia on yhä ainakin parituhatta. Kaupunginjohtaja Store kannattaakin lämpimästi kaksoiskuntalaisuutta eli osittaista kuntaveron maksamista lomakuntaan.
Kouluja Hangossa on lukioon saakka, osa tosin yhdistetään.
”Täällä voi yhdistää arkiasumisen lomanviettoon. Tänne pääsee Helsingistä suoralla junalla, voi nauttia merestä ja luonnosta ja syödä hyvin. Vähän kuin menisi ulkomaille.”
Kuva: Jaana KankaanpääMukava lisä uuteen ilmeeseen olisi Hangon keksi.
Junarata jakaa kaupungin kahtia: Itäsataman vierasvenesatamassa on ravintoloita, iltaelämää ja uutta merenranta-asutusta, kun taas ruokakaupat ja suurin osa asutuksesta ovat junaradan pohjoispuolella.
Itäsataman puolella on perinteinen kylpyläkaupunki kasinoineen, hiekkarantoineen ja pitsihuviloineen. Niitä hyödynnetään kaupungin tulevassa uudessa strategiassa ja brändissä. Luvassa on sekoitus uutta ja vanhaa ja aitouden, historian, tarinoiden ja elämysten korostamista, Store ennakoi.
Mukava lisä uuteen ilmeeseen olisi Hangon keksi.
”Ottaisimme sen mielellämme taas käyttöön kanssa brändin omistavan Fazerin kanssa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
