• Puolalaiset vakuuttavat marjojensa olevan turvallisia

    Ukrainalainen työntekijä lastaa mansikoita myyntiin vietäväksi. Puolalaisia raskas keruutyö ei kiinnosta, joten marjaviljelmillä ahkeroi pääasiassa ukrainalaisia. Michał Ozdoba
    Ukrainalainen työntekijä lastaa mansikoita myyntiin vietäväksi. Puolalaisia raskas keruutyö ei kiinnosta, joten marjaviljelmillä ahkeroi pääasiassa ukrainalaisia. Michał Ozdoba Kuva: Viestilehtien arkisto
    Uutiset
    26.6.201516:00
    MT toimitus

    Radziejowice

    ja Błędów, Puola (MT)

    Haluamme saada eurooppalaiset syömään enemmän marjoja ja tuoda esiin puolalaisten marjojen turvallisuutta, sanoo Puolan Hedelmäviljelijäin liiton puheenjohtaja Mirosław Maliszewski.

    Hän puhui marjojen menekinedistämiskampanjan aloituskongressissa juhannusviikolla Puolan Radziejowicessa. Kampanjan kohdemaita ovat Puolan lisäksi Suomi, Ruotsi, Itävalta ja Tšekki.

    Mikäli kongressissa puhuneita on uskominen, puolalaisessa marjatuotannossa ei juuri ole laatuongelmia. Sen sijaan annettiin ymmärtää, että espanjalaisilla mansikoilla ja hollantilaisilla pensasmustikoilla on asiassa rutkasti parantamisen varaa.

    Maliszewskille kerrottiin Suomen ja Ruotsin viranomaisten suosituksesta kuumentaa tuontipakastemarjat ennen käyttöä, koska niistä on toistuvasti löydetty ruokamyrkytyksiä aiheuttavia viruksia.

    Kysymykseen, miten puolalaisilla marjatiloilla huolehditaan marjojen hygieenisestä laadusta, Maliszewski painotti jäämättömyyttä ja tuotantoketjun tiukkaa valvontaa. Tuottajien terveyttä seurataan tarkasti muun muassa terveystodistuksin ja hygieniasta pidetään huolta.

    Puolalaisten mukaan maaperä on lähtökohtaisesti puhdas, koska torjunta-aineita ei kommunistisessa Puolassa juuri käytetty. Marjoja lannoitetaan vain tarpeen mukaan. Biologinen torjunta on laajalti käytössä, ja kesyt haukat pitävät marjoja nokkivat linnut kurissa.

    Iso osa vientiä harjoittavista marjatiloista on hankkinut Global gapin tai jonkin muun laatusertifikaatin.

    Mansikanviljelijöiden tuottajajärjestön puheenjohtaja Janusz Andziak ja pensasmustikkajärjestön puheenjohtaja Dominika Kozarzewska sanoivat marjojen olevan huippuluokkaa, koska brittiläinen vähittäiskauppajätti Tesco on kelpuuttanut ne valikoimiinsa.

    ”Jos marjat kelpaavat sinne, ne kelpaavat minne vaan”, Kozarzewska vakuuttaa.

    Puolan Hedelmäviljelijäin liitto käyttää seuraavan kolmen vuoden aikana kaikkiaan neljä miljoonaa euroa edistääkseen eurooppalaisten puutarhamarjojen kulutusta ja kertoakseen niiden terveellisyydestä.

    Pensasmustikoiden, puutarhavadelmien, mustaherukoiden ja mansikoiden ominaisuuksia kuvataan sanoilla laatu, puhtaus, maku ja terveellisyys.

    Extraordinary properties of ordinary fruit -nimeä kantavan kampanjan aloituskongressissa ei voinut välttyä ajatukselta, että miljoonilla avitetaan ennen kaikkea puolalaismarjoja.

    Suorimmin asian sanoi Andziak. Hän puhui punaisesta vallankumouksesta kuvaillessaan, miten puolalainen mansikka marssii maailman markkinoille.

    ”Tuntuu, että EU-rahalla tuodaan esiin puolalaisia marjoja”, kiteytti suomalaisosallistujien tunnot torniolaisen Aromatechin raaka-aineostaja Kari Pihlajamaa.

    Vieressä nyökytteli kajaanilaisen Peuraniemen taimitarhan omistaja Kari Komulainen. Hän tosin tuumi, että marjojen hyvistä ominaisuuksista puhuminen on aina myönteistä.

    Suomen Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Hannu Salo ei osaa arvioida, mitä vaikutuksia kampanjalla on kotimaisten marjojen menekkiin tai miten kampanja näkyy Suomessa.

    ”Ainakaan vielä puolalaisia mansikoita ei ole näkynyt, espanjalaisia, saksalaisia, belgialaisia ja ruotsalaisia kyllä.”

    Oletettavaa on, että puolalaisia myydään suomalaisia edullisemmin. Hinta asettunee muiden tuontimarjojen tietämille. Torstaina helsinkiläinen ruokakauppa myi esimerkiksi ruotsalaisia mansikoita 4,90 euroa kilo ja saksalaisia 8,90 euroa kilo.

    Kampanjan kohdemaiden valintaa Salo ei ihmettele. Puolan marjasato kypsyy eteläistä Eurooppaa jäljessä, joten sinne niitä ei kannata yrittää myydä. Pohjoisessa saattaisi olla kysyntää ennen kuin oma marjakausi pääsee vauhtiin.

    Suomeen tuotiin viime vuonna ja tämän vuoden alkupuolella puolalaisia mansikoita tuoreena runsas 100 000 kiloa. Kotimaan mansikkasato on keskimäärin 11–12 miljoonaa kiloa.

    Kampanjassa pensasmustikoiden, puutarhavadelmien, mustaherukoiden ja mansikoiden ominaisuuksia kuvataan sanoilla laatu, puhtaus, maku, turvallisuus ja terveellisyys.

    Salo pohtii, miksi terveellisyys on yksi kampanjateemoista. ”Ajattelevatko puolalaiset, että suomalaiset eivät tiedä asiasta mitään?”

    Hänestä on mielenkiintoista, että tuottajat kertovat terveellisyydestä. Suomessa on totuttu, että terveysvalistusta tekee puolueeton auktoriteetti kuten Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ja yliopistot.

    ”Mekin kerromme näistä asioista yleisellä tasolla, mutta EU säätelee tiukasti esimerkiksi terveysväittämien käyttämistä.”

    Maija Ala-Siurua

    Avaa artikkelin PDF

    Artikkelin aiheet
    puolalaiset marjat
    marjakampanja
    mansikka
    marjatuotanto
    elintarviketurvallisuus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria