Sähkön siirto kallistuu maaseudulla mutta halpenee kaupungeissa ‒ tässä suurin syy

Sähkön siirtomaksut nousevat lähivuosina maaseudulla, mutta halpenevat kaupungeissa, Energiavirasto arvioi.

Hinnan nousu johtuu lähinnä siitä, että maaseudulla toimivat yhtiöt investoivat maakaapeleihin ja muihin sähköverkkoa parantaviin toimiin. Kaupungeissa suurimmat investoinnit on jo tehty.

Maaseutuyhtiöillä on erityisesti Itä-Suomessa paljon metsässä kulkevia ilmajohtoja, jotka ovat herkkiä vikaantumaan myrskyissä kaatuneiden puiden vuoksi. Linjoja siirretään teiden varsille ja kaivetaan maahan sekä poistetaan puita linjoilta.

Investoinnit ovat nostaneet kuluttajien verkkomaksuja vuodesta 2016 alkaen, mutta hinnat kääntyivät laskuun vuonna 2021, johtaja Veli-Pekka Saajo Energiavirastosta kertoo.

Jakeluverkkoyhtiöiden tuotto on ollut laskussa vuodesta 2018 lähtien.

Tänä vuonna seitsemän maaseutuyhtiötä on nostanut siirtohintaa keskimäärin viisi prosenttia. Yhden vuoden aikana saa hintaa korottaa enintään kahdeksan prosenttia.

Useat kaupunkiyhtiöt ovat pystyneet alentamaan siirtohintoja.

Sähköyhtiöille on myönnetty lisäaikaa tehdä tarvittavat toimitusvarmuusinvestoinnit vuoteen 2036 mennessä, kun alunperin määräaika oli vuosi 2028. Monet maaseutuyhtiöt ovatkin lykänneet investointejaan, Saajo toteaa.

Energiavirasto alensi tämän vuoden alusta yhtiöiden kohtuullista enimmäistuottoprosenttia, se on nyt noin neljän prosentin paikkeilla verkon arvosta.

Viraston mukaan useilla verkkoyhtiöillä on käytettävissään hyödyntämätöntä alijäämää, jonka vuoksi yhtiöt voivat pitää verkkohinnat nykytasolla. Alijäämä on kertynyt vuosina 2016-2019, jolloin yhtiöt eivät nostaneet hintoja niin paljon kuin olisivat pystyneet. Käyttämätön alijäämä siirtyy eteenpäin seuraavalle neljän vuoden hinnoittelujaksolle.

Energiavirasto arvioi, että valtaosalla yhtiöistä on edellytykset rahoittaa riittäviä investointeja tänä ja ensi vuonna tulosrahoituksella.

Sähköverkon toimitusvarmuus on viraston mukaan nyt pääosin hyvä.