Tylsistyminen on lisääntynyt etätyössä, mutta työn imu ja työkyky alentuneet myös lähityössä – pitkittynyt korona-aika on koetellut erityisesti nuorten aikuisten työhyvinvointia
Kuormitusta voivat aiheuttaa työn määrä ja kiire, toisille taas työnkuvan kapeutuminen ja työtovereiden etäisyys.
Alle 36-vuotiaiden työssä tylsistyminen ja työuupumusoireet ovat kohonneet selvästi. Kuva: Lehtikuva / Emmi KorhonenEtätyössä tylsistyminen on kasvanut koronan pitkittyessä, selviää Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.
Miten Suomi voi -seurantatutkimuksen tulosten mukaan myös lähityössä työn imu ja työkyky ovat alentuneet.
Työhyvinvoinnin kehittymistä koronan aikana seurannut tutkimus antaa viitteitä siitä, että hybridityö voisi tuoda helpotusta työelämään. Tutkimuksen mukaan hybridityössä luotetaan työtovereihin enemmän kuin etätyössä.
"Osalla korona-aikana työn määrä ja kiire ovat voineet lisääntyä, kun taas toisille kuormitus on voinut syntyä työnkuvan kapeutumisesta ja työtovereiden etäisyydestä pitkään jatkuneen etätyön johdosta. Molemmat voivat lisätä kielteisiä kokemuksia työstä ja kielteistä asennoitumista työtä kohtaan. Samalla kuitenkin työssä yhä koetaan selkeästi enemmän myönteisiä tunteita ja innostumista, erikoistutkija Janne Kaltiainen arvioi tiedotteessa.
Tutkimuksessa havaittiin, että yhdessä muiden etätyötä tekevien kanssa asuminen tukee työhyvinvointia.
Etätyöt vaikuttavat eniten nuoriin
Miten Suomi voi -seurantatutkimuksen tuoreimmat tulokset paljastavat, että korona-aika on koetellut erityisesti nuorten aikuisten työhyvinvointia. Selvin ja haitallisin muutos työhyvinvoinnissa on ollut työssä tylsistymisen yleistyminen.
"Erityisesti nuorille työuransa alussa oleville ja uuteen työpaikkaan tuleville kiinnittyminen työyhteisöön on tärkeää. Jatkuva ja pakotettu etätyö tuo tähän omat haasteensa", Kaltiainen kertoo.
Loppuvuodesta 2019 kesään 2021 alle 36-vuotiaiden työssä tylsistyminen ja työuupumusoireet ovat kohonneet selvästi, kun 36-vuotiaiden ja tätä vanhempien tylsistyminen ja työuupumusoireet ovat nousseet vain hieman.
Esihenkilöiden työhyvinvointi on taas pysynyt hyvällä tasolla korona-aikana.
"Se on osaltaan voinut vaikuttaa siihen, että tehtiinpä työtä läsnä, etänä tai hybridinä, luottamus esihenkilöön ja yhteenkuuluvuus työpaikkaan ovat suurta", kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat