Demokratiapäivää vietettiin eilen Suomessa ensimmäistä kertaa.
Miksi sitä tarvitaan, erikoissuunnittelija Niklas Wilhelmsson oikeusministeriöstä?
Demokratian tilasta on käyty paljon keskustelua. Kuntaliitolla sekä oikeus- ja valtiovarainministeriöillä on kuntalain valmisteluun liittyen yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa kuntalaiset keskiöön.
Kun EU:ssa on jo pitkään vietetty paikallisdemokratian viikkoa näin lokakuussa, tämä teemapäivä tuntui tärkeältä.
Mikä ero on eilen jaetulla demokratiatunnustuksella ja demokratiapalkinnolla?
Oikeusministeriö on jakanut demokratiapalkinnon vuosittain jollekin kansalaisyhteiskunnan edustajalle. Nyt jaettiin ensi kertaa demokratiatunnustus. Sillä voidaan palkita hallinnossa ihminen tai yksikkö, jotka ovat edistäneet osallistumista. Se voi siis mennä joko valtion tai kunnan tai aluehallinnon edustajille.
Nämä aiotaan jakaa tästä lähtien vuorovuosin.
Miten näet kansalaisraadin ehdotukset muun muassa kansanäänestysten lisäämisestä?
Kansalaisraati oli mielenkiintoinen kokeilu. Ihmiset haluavat enemmän suoraa ja osallistuvaa vaikuttamista.
Mahdollisuus järjestää kuntavaalit ja jonkun aiheen kansanäänestys yhtäaikaisesti ei ole kirkossa kuulutettu, mutta sitä valmistelemaan on päätetty kuntalain valmistelun yhteydessä asettaa työryhmä. Se myös selvittää, miten kansanäänestykset voitaisiin järjestää sähköisesti, mikä säästäisi kuluja.
Kuukausi sitten on myös avattu uusi sähköinen aloitekanava, kuntalaisaloite.fi, ja siihen on jo tehty aika paljon aloitteita. Sen ja kansalaisaloitteen suosio näyttäisivät, että nämä vaikuttamisen kanavat on koettu toimiviksi, ainakin näin lyhyellä jaksolla tarkasteltuna.
KAIJALEENA RUNSTEN