Terveyskeskusten ja keskussairaalan lisäksi samassa järjestelmässä liikkuvat myös Pohjois-Karjalan erityishuoltopiirin eli
kehitysvammapalveluiden tiedot.
”Kukaan ei palaisi enää entiseen”, uskoo sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Anu Niemi.
”Yhteinen järjestelmä helpottaa arjen työtä sekä on parantanut luottamusta puolin ja toisin.”
Pohjois-Karjala on Keski-Suomen kanssa yksi edelläkävijöistä. Suuressa osassa maata on terveyskeskuksilla ja keskussairaalalla on edelleen erilliset tietojärjestelmät. Potilaan kannalta se tarkoittaa käytännössä, että hoitoa koskevia tietoja lähetetään yhä hitaasti postilla tai faksilla, kun järjestelmät eivät juttele keskenään. Tästä on Pohjois-Karjalassa päästy täysin eroon.
”Enää ei tarvitse puhua, että paperit on hukassa, kun potilaan tiedot näkyvät käytännössä reaaliaikaisesti”, Niemi toteaa rehellisesti.
Tämä edellyttää luonnollisesti, että potilas on antanut suostumuksensa sille, että häntä hoitava henkilöstö sekä kotikunnassa että erityisterveydenhuollossa voi käyttää häntä koskevia tietoja.
”Tämän suostumuksen potilaat ovat antaneet 99,9-prosenttisesti.”
Niemen mukaan parasta on perus- ja erityissairaanhoidon välisen vastakkainasettelun vähentyminen.
”Itse aiemmin terveyskeskustyötä tehneenä tiedän sen arjen turhautumisen, kun mietittiin, ettei ne toiset ole tehneet yhtään mitään.”
Päällekkäinen työ pystytään nyt välttämään, kun erityissairaanhoidossa nähdään heti esimerkiksi, mitä laboratoriokokeita potilaalle on jo kotikunnassa tehty ja mitkä ovat niiden tulokset. Näin säästyy kustannuksia ja potilaan aikaa ja vaivaa.
Niemi myöntää, ettei arki muuttunut helpommaksi käden käänteessä.
”Se kipupiste, jonka olemme nähdäkseni puolentoista vuoden aikana selättäneet suurelta osin, on yhteisten käytäntöjen tarve. Tarvitaan riittävästi resurssointia kouluttautumiseen ja siihen, että yhdessä sovitaan tavat, miten kirjata eri asioita.”
Hän painottaa, että tarvitaan selkeät työohjeet, joita pitää täsmentää ja tarvittaessa myös muuttaa osaamisen kertyessä.
”Tätä työtä joudutaan tekemään jatkossakin, joskin sen painoarvo oli toimintoja yhdistäessä vielä suurempi.”
Joensuussa on jo käytössä seuraava tietotekninen parannus. Niin sanottu Medinetti avaa potilaalle mahdollisuuden kirjautua tietokoneella omiin potilastietoihinsa sekä myös kirjata sinne terveyttään koskevia tietoja.
Muutkin alueen kunnat ovat alustavasti budjetoineet ensi vuodeksi varat järjestelmän käyttöön ottoon.
Maakunnan yhteisessä tietojärjestelmässä on myös se merkittävä hyöty, että siihen kertyy paljon dataa kansalaisten terveydestä, Anu Niemi sanoo.
Hän antaa esimerkiksi aikuisiän diabeteksen, jonka yleisyyttä ja potilaiden saamaa hoitoa voidaan seurata yhteisten kokonaistilastojen valossa.
”Tämän tiedon hyödyntäminen tutkimukseen on todella iso mahdollisuus”, hän kertoo iloisena.
Maakuntaliitto, sairaanhoitopiiri, Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan kansanterveydenkeskus ovat keränneet tätä varten rahoituksen viisivuotiseen lahjaprofessuuriin. Itä-Suomen yliopistossa on aloittanut työnsä maan ensimmäinen terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen, jonka käytännössä työskentelee keskussairaalalla.
KAIJALEENA RUNSTEN