Islannin nuorilta saatiin pullot pois ja harrastukset alkoivat vetää – toimisiko malli Suomessakin?

Islannissa nuoriso on saatu vaihtamaan ryypiskely terveellisempiin elämäntapoihin tiukentamalla ikärajoja, säätämällä nuorille kotiintuloajat ja ohjaamalla heidät harrastusten pariin.

Epäilijä voi todeta, että helppoahan lakeja on säätää ja kiristää sosiaalisia turvaverkkoja, jos asukkaita on 334 000, joista alle 18-vuotiaita 80 000. Yhteisön paine on ihan toista luokkaa kuin 5,5 miljoonan asukkaan ja 1,2 miljoonan alaikäisen Suomessa, saati muualla.

Suomessa nuoret myös voivat kansainvälisesti vertaillen jo melko hyvin, mutta ongelmat kasautuvat. Nuoret ovat esimerkiksi vähentäneet päihteiden käyttöä ja tupakointia, mutta käyttö on edelleen runsasta ammattikoululaisilla ja perheissä, joissa niitä käyttävät aikuisetkin.

Moni myös asuu pienituloisessa tai eroperheessä, lukee heikosti, on tullut kiusatuksi tai kokee yksinäisyyttä. Useampi kuin joka kymmenes yläasteikäinen on tyytymätön elämäänsä. Ja Suomi on OECD:n kärkimaita alle 18-vuotiaiden itsemurhissa.

Voisiko Islannista saada apua näihin Suomenkin ongelmiin?

”On tärkeää ottaa oppia muista maista. Tosin meillä Suomessa ongelmat ja toimintaympäristö ovat hiukan erilaisia ja esimerkiksi oppilashuolto toimii sangen hyvin. Islannin esimerkki on kyllä herättelevä”, sanoo erikoistutkija Nina Halme Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta.

Vaikka lapset ja nuoret voivat Suomessa pääsääntöisesti hyvin, osa perheistä jää vaille tukea tai saa sitä vasta, kun ongelmat ovat jo suuria. Ne myös kasautuvat, ja esimerkiksi päihteiden käyttöön liittyy usein kouluun ja luokkaan kiinnittymättömyyttä, vaikeuksia vanhempien kanssa, yksinäisyyttä ja ahdistuneisuutta.

Kouluviihtyvyyttä heikentää tekemisen puute: kun ammattikoulussa ei ole välituntisin muuta puuhaa, pannaan tupakaksi.

Suomessa on lähdetty liikkeelle nuorten paremmasta kuuntelusta, ymmärtämisestä ja vanhemmuuden tukemisesta. Käynnissä on kolmatta ja viimeistä vuotta hallituksen 40 miljoonan euron kärkihanke nimeltä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Lape.

Lape tarkoittaa kuntien ja tulevien maakuntien palveluiden järjestelemistä kustannustehokkaiksi, lapsilähtöisiksi ja perheitä ennalta tukeviksi. Säästöä saadaan, jos huostaanotot ja huoltajuuskiistat vähenevät sovinnolla ja puhumalla. Siksi vanhempia ja henkilöstöä on koulutettu parempaan vuorovaikutukseen nuorten kanssa, kertoo ohjausryhmän puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.

”Karkeasti voidaan sanoa, että pienen ylipainonkin kanssa pärjää, jos ilmapiiri on kotona muuten kannustava. Mutta jos nuorta ei tueta, hän jää yksin.”

Suomessa yritetään jatkossa kitkeä jämäkämmin myös koulukiusaamista ja taata kaikille nuorille yksi harrastus.