Neljäsosa Suomen koronatartunnoista ulkomaalaistaustaisilla – taudin torjunnassa tarvitaan monikielistä viestintää ja yhteisöjen apua

THL:n mukaan neljäsosa Suomessa todetuista koronavirustartunnoista on todettu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvilla. Väestöstä heitä on noin kahdeksan prosenttia, joten he ovat tautitilastossa selvästi yliedustettuna.

"Syitä tähän voi olla monia. Taustalla voi olla esimerkiksi heikompi sosioekonominen asema, työskentely ammatissa, jossa etätyö ei ole mahdollista, tai suuret perhekoot ja ahtaampi asuminen, jolloin tartuntaketjujen estäminen on vaikeampaa", THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg sanoo tiedotteessa.

"Kyse on useimmiten monenlaisten tekijöiden kasautumisesta, jotka muissakin väestöryhmissä suurentavat tartunnan riskiä."

Ulkomaalaistaustaisista eniten tartuntoja on samoilla ryhmillä, joiden väestöosuudet ovat suurimmat. Näitä ovat esimerkiksi venäjää, somalia, arabiaa ja kurdia puhuvat.

Skogbergin mukaan äkillinen kasvu tartunnoissa liittyy yleensä joukkoaltistuksiin esimerkiksi suurissa häissä tai työpaikalla. Ryppäät on tähän asti saatu hyvin jäljitettyä ja pysäytettyä.

THL ja sosiaali- ja terveysministeriö perustivat keväällä monikielisen viestintäryhmän koronatiedon levittämiseksi. Mukaan liittyi hiljattain myös työ- ja elinkeinoministeriö.

Apua on saatu myös järjestöiltä ja ulkomaalaistaustaisten yhteisöistä.

"Ulkomaalaistaustaisten yhteisöjen avainhenkilöillä sekä monikulttuurisuusjärjestöillä on ollut merkittävä rooli viranomaistiedon välittämisessä ja yhteisöjen kannustamisessa yhteisessä taistelussa virusta vastaan. Tästä suuri kiitos alan toimijoille", Skogberg sanoo.

Lue myös:

Uusia koronatapauksia todettu 550 – ensimmäiset rokotukset ensi vuoden puolella