Finnpulp Oy:n ympäristövaikutusten (yva) arviointiohjelma sisältää mahdollisuuden tiiviiseen yhteistyöhön Savon Sellu Oy:n kanssa.
Finnpulpin sellutehdas rakennettaisiin Kuopion Sorsasaloon, missä toimii aallotuskartonkia tekevä Savon Sellu. Powerflute osti Savon Sellun Metsä Groupilta vuonna 2005.
Lontoon pörssissä noteeratun Powerfluten pääomistaja on irlantilainen Dermot Smurfit, joka toimii myös yhtiön hallituksen puheenjohtajana.
Pohjois-Savon elykeskukselle torstaina toimitetussa Finnpulpin yva-ohjelmassa perusvaihtoehto on pelkkä 1,2 miljoonaa tonnia tuottava havusellutehdas.
Muissa vaihtoehdoissa osa Savon Sellun toiminnoista integroitaisiin Finnpulpin sellutehtaan prosesseihin. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia jalostaa puusta liuotettua ligniiniä biotuotteeksi.
Finnpulpin perustajajäsen ja tehtaan suunnittelua johtava Timo Piilonen kertoo, että Powerfluten kanssa on keskusteltu yhteistyöstä, vaikka varsinaisia neuvotteluja ei ole käyty.
”Yhteisesti on todettu, että kyllä tässä voi olla järkeä. Aika näyttää, päästäänkö kaupalliseen sopimukseen ja toteutukseen.”
Savon Sellun tuotantolaitokset on rakennettu 1960-luvun lopulla. Jäteveden puhdistamo ja voimalaitos ovat vanhenemassa.
Finnpulp tarjoaa Savon Sellulle yhteistä jätevesilaitosta niin, että Savon Sellun jätevedet johdettaisiin Finnpulpin sellutehtaalle rakennettavaan puhdistamoon.
Toinen yhteistyön kohde olisi Savon Sellun ja Finnpulpin kemikaalikiertojen yhdistäminen. Samalla Savon Sellu voisi luopua omasta voimalaitoksesta.
”Finnpulp toimittaisi keittolipeät, höyryn ja sähkön Savon Sellulle, joka puolestaan toimittaisi jätevesiä, jätelipeää ja kuorta Finnpulpille”, Piilonen kuvaa yhteiseloa.
Yhteiselo ei edellyttäisi Piilosen mukaan omistuksellista kytköstä.
”Lähtökohtana pitää olla win-win -tilanne ja se on täysin mahdollista.”
Nyt Savon Sellu ostaa energiantarpeeseensa polttoaineita ja sähköä. Finnpulpin sellutehdas olisi energiasta yliomavarainen.
Finnpulpin investoinnin kannalta yhteistyö Savon Sellun kanssa ei ole Piilosen mukaan välttämätöntä.
”Taloudellisessa mielessä sillä ei ole kovin suurta merkitystä, mutta se antaa kyllä mahdollisuuden järkeistää toimintoja.”
Finnpulpin sellutehdas käyttäisi puuta vuodessa 6,7 miljoonaa kuutiometriä.
Noin kolme neljäsosaa tehtaan puunhankinnasta eli noin viisi miljoonaa kuutiota on arvioitu olevan pyöreää kuitupuuta kotimaisilta metsänomistajilta, yva-arvioinnissa todetaan.
Sahahake kattaisi puuntarpeesta 5–10 prosenttia. Tuontipuun osuus olisi saman verran.
Pyöreä puu tulisi tehtaalle auto- että junakuljetuksina, sahahake autoilla.
Yva-arvioinnin mukaan sellutehtaan luonnollisen puunhankinta-alueen säde ylettyy tyypillisesti noin 200 kilometrin päähän tehtaasta.
Selluprosessi on suunniteltu erityisesti pehmo- ja pakkauspaperien raaka-aineen tuotantoon.
Tehtaan 1,2 miljoonan tonnin vuosikapasiteetti on viisi prosenttia maailman havusellumarkkinoista. Lisäksi tehdas tuottaa 60 000 tonnia mäntyöljyä ja yhden terawattitunnin sähköä valtakunnan verkkoon.
Juha Kaihlanen