WWF aloitti näyttävän ilmastokampanjan, jossa yhdeksän ilmastotekoa on luokiteltu kolmeen eri ryhmään: asuminen, liikkuminen ja ruoka. Ruokaan liittyvänä teesinä kehotetaan puolittamaan naudanlihan kulutus ja vaihtamaan naudanliha kaksi kertaa viikossa villikalaan tai palkokasveihin. Helposti muistettava teesi, mutta ilmastoteossa ei ole hurraamista, jos puolitus tehdään lopettamalla yksioikoisesti kotimaisen pihvilihan käyttäminen.
Kiitos ruokahävikin esiin nostamisesta – parantamisen varaa on yksittäisillä kuluttajilla, kaupalla ja suurkeittiöillä roimasti. Lähiruoka-ajattelu on hieno asia ja siihen liittyvänä sesonkien hyödyntäminen ruoanlaitossa. Mutta suoraviivainen kehotus puolittaa naudanlihankulutus ja korvata sitä palkokasveilla ja villikalalla katsomatta kokonaisuuteen, ei ole kestävä.
Kun puhutaan kestävästi tuotetusta soijasta, ei pidä unohtaa kestävästi tuotettua naudanlihaa. Niin hyvää ja terveellistä kuin kala onkin, liittyy kalan käyttöön kuitenkin ongelmia muun muassa luonnonkalan saatavuuden ja dioksiinipitoisuuksien suhteen.
Naudan kasvatus perustuu meillä nurmeen. Nurmipelto on hiilinielu. Mitä pitkäikäisempi nurmi on, sitä suurempi on juurimassa maan sisällä. Tämä massa on ilmasta sidottua hiiltä. Maan rakenne paranee, pintavalunta vähenee ja talviaikainen kasvipeitteisyys ehkäisee eroosiota. Emolehmät laiduntaessaan luonnonlaitumilla muuttavat lihaksi kasveja, joita ihminen ei itse suoraan pysty käyttämään ravinnokseen. Maiseman monimuotoisuuden säilyttämisessä laiduntavat lehmät ja lampaat ovat aivan ylivertaisia ja monien kasvi- ja eläinlajien säilyminen on kiinni laidunnuksen jatkumisesta. Meillä pellot ja laitumet on raivattu satoja vuosia sitten, sadanta on runsasta ja vettä riittää niin ihmisten kuin karjan tarpeisiin.
Yksittäiset teot ovat osa kokonaisuutta. Tunnista tekosi, valitse viisaasti kokonaisuus huomioiden.
Suunnittele ruokaostokset ja kiinnitä huomiota raaka-aineisiin. Opettele monipuolista ruoanlaittoa. Naudasta saa myös herkullisia keittoja ja pataruokia, ei pelkästään pihviä ja paistia. Ulkona syödessäsi kysy lihan alkuperää. Jos vähennät, vaadi jäljelle jäävältä osalta parempaa eettistä ja ekologista laatua.
Siinä vertailussa kotimainen pihviliha pärjää vallan mainiosti.
Maarit Kallio
toiminnanjohtaja
Pihvikarjankasvattajien liitto ry