Hanget korkeat toistaiseksi harvassa – nollakelillä lisälumen sataminen on pienestä kiinni

Vajaa puolet Suomen pinta-alasta on vielä ilman lumipeitettä, eikä tilanne vaikuta ihan heti muuttuvan.

"Lähipäivinä Lapissa voi tulla muutaman sentin lumisateita, mutta mitään vahvoja signaaleja lumisateista ei ole näkösällä", kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eerik Saarikalle.

Loppuviikon säätyyppinä vallitsee korkeapaine. Maan etelä- ja keskiosissa lämpötila pysyttelee hieman pakkasen puolella, mutta rannikolla ja lounaissaaristossa elohopea saattaa kavuta plussalle.

Pilvisyys vaihtelee lännen ja pohjoisen runsaasta pilvisyydestä idän ja etelän vähäiseen pilvisyyteen. Lapissa voi sataa paikoin vähän lunta tai jäätävää tihkua.

Joulun lumitilannetta on toistaiseksi mahdotonta ennustaa, sillä etenkin nollakelillä lumen sataminen on pienestä kiinni.

"Lumen kannalta lähtötilanne on paras suuressa osassa Lappia, tosin sielläkin on alueita, joissa lunta on alle 10 senttiä."

Ilmatieteen laitoksen tilastoista selviää, että alle kahdeksan joulua kymmenestä on valkeita Pohjanmaalta Uudellemaalle ulottuvalla rannikkoalueella. Lounais-Suomen saaristoalueella vain noin joka toinen joulu on luminen. Sodankylässä on aseman mittaushistorian jokaisena jouluaattona ollut lunta maassa.

Vuonna 2011 joulua vietettiin maan eteläosassa poikkeuksellisen lämpimissä lukemissa. Joulunajan ylin lämpötila mitattiin tapaninpäivänä Maarianhaminan lentoasemalla ja Kemiön saarella, joissa elohopea kipusi 9,9 asteeseen.

Alin joulun tienoon lämpötila, hyiset -43 astetta, mitattiin Sodankylässä vuonna 1947. Vuonna 1995 koko joulu oli harvinaisen kylmä koko maassa, ja jouluaamuna pakkasta oli yleisesti 30–39 astetta.

Lumen syvyyteen liittyvät kartat herättävät kysymyksiä joka vuosi. Kartta saattaa väittää oman alueen lumensyvyydeksi jotain aivan muuta kuin miltä oma takapiha näyttää.

Saarikalle huomauttaa, että kun lumen syvyyttä mitataan mittausasemalla, lukema on aina kyseisen pisteen havainto, sillä lumi sataa harvoin tasaiseksi matoksi.

"Jokainen meistä on nähnyt, mitä tuuli tekee lumelle. Omien kenkien alla voi olla paljas maa ja vieressä lumi on kasaantunut dyyniksi."

Lumen syvyyden mittaus tapahtuu lähes kaikilla havaintoasemilla nykyään automaattisesti. Niillä asemilla, joilla automatiikka ei ole käytössä, lunta mitataan mittakepeillä, Saarikalle kertoo.

"Lukema on siis kyllä luotettava, mutta pitää muistaa, että sen edustavuus on pistemäinen. Jos omat silmät kertovat takapihalta eri lukemia, sellainen havainto on oikea siinä pisteessä."