Kuntalaisten ja kuntapäättäjien puheissa kuuluu huoli siitä, että kuntaliitokset eivät paranna palveluita, vähennä kuluja tai vahvista demokratiaa.
Päinvastoin: palvelut huononevat ja vaikutusmahdollisuudet heikentyvät.
Valtion puolelta vastattiin Tampereella, että asiasta on puhuttu: aloitteista, palautteesta ja lähidemokratiasta. Perusteluna oli, että esimerkiksi Helsingin Vuosaaren 40 000 asukkaalla ei ole omaa edustajaa kaupunginvaltuustossa.
Kihniön kunnanjohtajan Petri Liukun mielestä lähidemokratiasta puhutaan vain kansalaisten rauhoittelemiseksi. Se on siis silmänlumetta.
Mahdollisuus aluevaikuttamiseen on ollut tähänkin asti, mutta yleensä halut ovat kuivuneet kokoon, kun alueet eivät ole saaneet budjettivaltaa.
Liukun mielestä lakiin pitäisi kirjata ne palvelut, jotka katsotaan kuuluvan lähelle kunnan asukkaita.
”Kuntauudistus edellyttää erityisen lähipalvelulain säätämistä”, Liukku katsoo.
”Säästöjähän ei saada aikaiseksi muuten kuin vähentämällä henkilöstöä ja karsimalla palveluja reuna-alueilta.”
Liukun mielestä Kihniön kuten muidenkin on vaikeaa innostua kuntauudistuksesta niin kauan, kuin on keskustelematta: mikä on yhtäältä yksilön ja yhteiskunnan ja toisaalta kunnan ja valtion vastuunjako.
”Vasta sitten voidaan sovittaa kuntarakenne palveluihin. Nyt on lähdetty vailla kritiikkiä siitä, että suuri on kaunista”, Liukku sanoo.
Perusongelma on, että poliitikot ovat ostaneet äänestäjiä lisäämällä palveluita. Nyt kun maksajia on vähemmän kuin käyttäjiä, eletään keinotekoista hyvinvointia.
Nopeasti vanhenevan, 2 300 asukkaan Kihniön terveyskeskus valittiin pari vuotta sitten Suomen parhaaksi ja vanhuspalvelut maan 10 parhaan joukkoon.
EIJA POUTANEN