Sekajätteen joukossa yhä jopa 30 prosenttia biojätettä – pilaa jätteen lajittelun ja palaa huonosti
Jätevoimalassa biojäte palaa huonosti ja lajiteltavan jätteen seassa se pilaa koko erän jatkokäsittelyn.
Salpakierron jäteasemalla kuluttajat voivat myös kierrättää monia harvemmin syntyviä jätelajeja, kuten huonekaluja ja elektroniikkaa. Kuva: Tero PajukallioSuomalaisilla riittää petrattavaa kotitalousjätteen lajittelussa. Näin arvioi Lahden Kujalan jätekeskuksen vastaanotto- ja käsittelypäällikkö Pekka Kilpeläinen Salpakierto Oy:stä.
Sekajätteen joukossa on yhä jopa yli 30 prosenttia biojätettä, joka pitäisi lajitella erikseen.
”Se pilaa koko materiaalin”, Kilpeläinen harmittelee.
Ihmiset eivät jaksa esimerkiksi tyhjentää ruokapakkauksia heittäessään niitä roskiin. Jätevoimalassa biojäte palaa huonosti ja lajiteltavan jätteen seassa se pilaa koko erän jatkokäsittelyn.
Lahdessa sekajätettä lajitellaan infrapunaspektroskopiaan perustuvalla laitteistolla. Suomalaisen vuoden aikana tuottamat jätteet solahtavat liukuhihnalla lajittelukoneiston läpi noin 45 sekunnissa. Alunperin Ranskassa viinirypäleiden lajitteluun kehitetty kone erottelee kierrätykseen menevät roskat polttoon menevistä.
Tilanteeseen toivotaan parannusta, kun biojätteen erilliskeräys alkaa yhä pienemmissä taloyhtiöissä. Uudistuneen jätelain mukaan biojätteen erilliskeräys tulee järjestää taajamissa kiinteistöissä, joissa on vähintään 5 asuinhuoneistoa. Myöhemmin biojätteen kerääminen laajenee kaikkiin kiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa.
Lahdessa käytössä on ohjaava taksa eli sekajätteen kuljettaminen jätelaitokselle on kalliimpaa kuin lajitellun. Hinta on noin 160 euroa tonnilta. Esimerkiksi biojätteen tuonti maksaa noin 90 euroa ja pakkausmuovin noin 70 euroa tonnilta.
Salpakierrossa koetaan, että kunnallinen jätehuoltofirma pystyisi pureutumaan paremmin niin sanottuihin ongelma-asiakkaisiin, jos se saisi hoidettavakseen koko jäterumban. Nyt valvontaa, neuvontaa ja hinnoittelua monimutkaistaa se, että kunnan vastuulla on vain bio- ja pakkausjätteen keruu. Sekajätteen kuljetuksen järjestäminen on yhä kiinteistönhaltijan vastuulla. Vastaavanlainen kaksoiskuljetus on käytössä joissakin Suomen kaupungeissa.
”Tilanne ei ole optimaalinen, sillä urakat ovat pieniä. Kotikaduilla pörrää eri firmojen autoja, mikä on energiatehotonta”, sanoo Salpakierron toimitusjohtaja Johanna Rusanen. Hänen mukaansa keruu sujuvoituisi, jos kunnallinen jätehuoltoyritys pääsisi suunnittelemaan kaikkien jätelajien keruun.
Lahdessa on kokeiltu myös tehostettua kierrätysneuvontaa. ”Osaan kuluttajista se on tehonnut”, Kilpeläinen mainitsee.
Yhdyskuntajätteestä päätyy kaatopaikoille enää yksi prosentti eli valtaosa hyödynnetään kierrättämällä tai polttamalla energiaksi. Korona-aikana noin 50 prosenttia jätteistä on poltettu.
EU:n jäsenenä Suomi on sitoutunut nostamaan kotitalousjätteiden kierrätysprosentin nykyisestä noin 43 prosentista 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
”Siinä on paljon tehtävää”, Kilpeläinen arvioi.
- Osaston luetuimmat