Uudessa kouluruokasuosituksessa lisää rasvaa – Lappeenrannassa kasvisvaihtoehto lisäsi ruuan menekkiä

Uusi kouluruokasuositus haluaa tuoda vaihtoehtoja ruokaloiden linjastoille. Ihannetapauksessa oppilaille olisi päivittäin tarjolla sekä liha- että kasvisruokaa, joista oppilaat voisivat vapaasti valita haluamaansa syötävää.

”Se on pedagogisesti mielekästä, sillä vaihtoehtoja tarjoamalla lapsia ja nuoria ei pakoteta syömään kasvisruokaa”, sanoo opetusneuvos ja kouluruokasuositusryhmän puheenjohtaja Marjaana Manninen.

Monissa kouluissa kasvisruuan saa vain erikseen tilaamalla, mutta esimerkiksi Turussa yläkoululaiset ovat jo pitkään saaneet valita liha- ja kasvisvaihtoehdon välillä.

Lappeenrannan ja Imatran peruskouluissa sekä lukioissa tarjolla on aina kaksi ateria­vaihtoehtoa, joista toinen on kasvisruokaa kolmesti viikossa. Ruokapalvelujohtaja Elina Särmälän mukaan käytäntö on lisännyt oppilaiden tyytyväisyyttä kouluruokaan. Kasvisruokaan epäileväisesti suhtautuvallakin on mahdollisuus maistaa sitä.

”Se on lisännyt ruuan menekkiä, ei hävikkiä. Toki kahden ruuan tekeminen on aina kristallipalloon katsomista”, Särmälä sanoo.

Kaikkialla oppilaat eivät suhtaudu kasvisruoan lisäämiseen varauksettomalla innolla.

”Suomi ei ole yhtenäinen maa. Helsingissä kasvisruokavalio on itsestäänselvyys. Meillä se on hyvin tiedostavien tyttöjen harrastamista tai niiden, jotka keksivät, että tämä olisi hieno muoti”, Seinäjoen lyseon rehtori Kaisa Isotalo huomauttaa.

Tällä viikolla julkaistu, uusi kouluruokasuositus on vuonna 2008 julkaistua edeltäjäänsä joustavampi energiaravintoarvojen suhteen. Rasvaa ja proteiinia saa olla kouluruuassa hieman entistä enemmän hiilihydraattien kustannuksella. Koululounaan pitäisi vastata kolmasosaa oppilaan päivittäisestä energiatarpeesta.

Kasviproteiineja, kalaa ja vaaleaa lihaa suositellaan lisättäväksi, kun taas punaista lihaa voisi tarjoilla koululaisille nykyistä harvemmin. Suolaakin on kouluruuassa varaa vähentää, samoin sokeria.

Oppilaat on hyvä ottaa mukaa ruokailun suunnitteluun ja kehittämiseen. Seinäjoen lyseossa yläkoululaiset ovat päässeet rehtori Kaisa Isotalon mukaan esimerkiksi ideoimaan ruokatapahtumia. Oppilaiden ajatushautomoissa saivat alkunsa muun muassa ystävänpäivän ruusutarha sekä Patrik Laine -päivä.

Valtioneuvoston periaate­päätöksen mukaisesti kouluissa pyritään lisäämään luomu- ja lähiruokaa. Nuoriakin kiinnostaa ruuan alkuperä, joten se kannattaa kirjoittaa näkyville vaikkapa malliaterian yhteyteen.

”Tutkimuksen mukaan eteläpohjalaiset pojat syövät kasviksia paremmin, kun he tietävät, että ne ovat Etelä-Pohjanmaan pelloilla kasvaneita”, Isotalo sanoo.

Kouluruokailussa oppilaat omaksuvat ruokakulttuuria sekä tutustuvat uusiin makuihin. Kouluikäisenä opitut ruokailutottumukset rakentavat pohjan koko loppuelämälle.

”Olisi hienoa, jos kaupungit ja kunnat kilpailisivat sillä, kenellä on parhaiten toteutettu kouluruokailu. Halpuutuskeskustelu siitä, kenen kunnassa tai kaupungissa käytetään vähiten elintarvikkeisiin rahaa, voitaisiin lopettaa. Toivoisin, että jatkossa haluttaisiin ennemmin satsata lapsiin ja nuoriin kuin ottaa heiltä pois”, Elina Särmälä sanoo.