Lauluntekijä, kirjailija Kauko Röyhkän ja valokuvaaja Juha Metson valokuvateos Rajantakainen Karjala avaa yhä melko suljettuna pysyneen oven itäisen Suomen lähinaapureihin Aunuksessa, Laatokan Karjalassa ja Kannaksella.
Ovi aukeaa kaupunkien kuppiloihin, kulahtaneisiin hotelleihin, omituisiin maaseutukyliin ja paikallisten koteihin sekä savusaunoihin.
Viime lokakuussa julkaistun teoksen materiaali on pääosin koottu hellekesänä. Karjalaiskylissä liikutaan ilman paitaa, jutellaan tien varressa istuvien mummojen kanssa ilta-auringossa, nautiskellaan Baltika-olutta ja pulikoidaan uimapukusillaan.
Tunnelmaa riittää ja se välittyy kiitettävästi tekstistä. Lähes käsin kosketeltavaksi sen tekevät kuvat. Metso on ikuistanut lukuisia mieleenpainuvia ilmeitä, hetkiä ja rosoisia yksityiskohtia.
Pääosa kuvista on mustavalkoisia, mikä tuntuu sopivalta. Värinsä kuitenkin tarvitsevat ainakin maatuskat ja Otto Wille Kuusisen rapistunut huvila Terijoella.
Lukija upotetaan karjalaiskylien nykyelämään ja historiaan. Sivuilla pääsevät ääneen paikalliset kulttuuripersoonat, kylänmiehet ja mummot, jotka koettavat pitää hommaa kasassa, kun viina vie miehiä.
Lainaukset vanhemmista teksteistä ovat avartavia, mutta niitä ja ilotyttöjen haastattelun metsästystä kirjassa voisi olla vähemmänkin.
Teos ei ole matkaopas, mutta miesten reissua seuraamalla mukaan tarttuu tukku paikannimiä ja pieniä huomioita, jotka tekee mieli muistaa matkavinkkeinä.
Toistamiseen nousee esiin kysymys miksi. Miksi kaunista uimarantaa ei pidetä kunnossa, miksi jugend-talot saavat rapistua, miksi...
Teoksen päätteeksi Röyhkä esittää vielä kysymyksen, joka varmasti nousee lähes jokaisen Karjalan kävijän mieleen: Olisiko Suomessa tällaista, jos Neuvostoliitto olisi onnistunut valloittamaan koko maan?
Röyhkältä ja Metsolta on aiemmin ilmestynyt Suursaari-teos ja tarinaa on tarkoitus jatkaa vielä Vienan Karjalan runokylistä.
TERHI TORIKKA
Kauko Röyhkä ja Juha Metso:
Rajantakainen Karjala. 152 sivua. Johnny Kniga.