Rakennuslain uudistus laajentaa vastuuaikaa vuosilla nykyisestä – jos purkaminen helpottuu, miten käy näille rakennuksille?

Ympäristöministeriön valmistelema maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on tulossa eduskunnan käsittelyyn ja lausuntokierroksille lähiaikoina. Nykyinen laki on vuodelta 2000.

Lain suurimmaksi ongelmaksi on arkkitehtipiireissä nähty esityksen keskittyminen rakentamisen lopputuloksiin ja valvontaan, mutta ei päämäärien tavoittamiseen.

Arkkitehtiliiton mukaan lakiesitys mahdollistaa liian helposti purkamisen ja vaikeuttaa perinteisillä tekniikoilla rakennettujen rakennusten kunnostamista.

Samalla vaarantuisi suomalaisen rakennusperinteen ja historian kannalta arvokkaiden rakennusten säilyminen ja kunnostaminen esimerkiksi maaseudulla.

Ympäristöministeriössä arkkitehtien ja perinnerakentajien huolta pidetään väärinymmärryksenä.

Lakiuudistuksesta nousee merkittävänä muutoksena aiempaan verrattuna lakisääteinen viiden vuoden vastuuaika, joka jaetaan hankkeen avainhenkilöille eli päävastuulliselle toteuttajalle, suunnittelijoille, työmaavastaaville ja mahdolliselle valvojalle.

Nykylaissa takuuaika on yleisten sopimusehtojen mukaisesti vain kaksi vuotta ja törkeissä tuottamustapauksissa kymmenen vuotta.

Toinen muutos koskee digitalisaation edistämistä, mikä liittyy myös laadun ja vastuun varmistamiseen. Jatkossa työmaasta tehtäisiin digitaalinen kopio.

Kiinteistö- ja rakennustoimialalla tämä tarkoittaa rakennuksen virtuaalista näköiskopiota, joka samalla toimisi päävastuullisen toteuttajan kirjallisena todisteena.

Tärkein syy lakiremontille on parantaa rakentamisen laatua ja selkeyttää vastuukysymyksiä, mutta ei sitä, kuka maksaisi asuntokauppa- ja kuluttajasuojalakien mukaisia korvauksia tehdyistä virheistä.

Ympäristöministeriössä arvioidaan, että hallituksen esitys olisi eduskunnassa valiokuntakuulemisten jälkeen vahvistettavana keväällä 2023 ja tulisi voimaan vuonna 2024.