Eläimiä on jätetty ilman ruokaa ja vettä, puukotettu, kuristettu ja pudotettu – yli kolme neljästä eläinsuojelurikoksesta Suomessa on sisältänyt hoidon laiminlyöntiä
Suomessa tapahtuvista eläinsuojelurikoksista yli kolme neljästä sisältää eläimen passiivista kaltoinkohtelua eli hoidon laiminlyömistä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Tavallisin uhri väkivaltaisissa eläinsuojelurikoksissa oli koira.
Koirien ja ja kissojen kauppaa hillittäisiin muun muassa myynti-ilmoittelua koskevilla uusilla säännöksillä. Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / SEY”Tavallista on, että eläin oli jätetty ruuatta tai vedettä, sen pitopaikka on likainen tai vaarallinen, muuta sen tarvitsemaa perushoitoa laiminlyödään tai sille ei hankita eläinlääkärin hoitoa tai lopetusta sen ollessa sairas tai vammautunut”, sanoo Helsingin yliopiston tutkimuksessa mukana ollut väitöskirjatutkija Elli Valtonen tiedotteessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin käräjäoikeuden antamia tuomioita eläinsuojelurikoksista ja -rikkomuksista vuosina 2011–2021. Tutkittuja tapauksia oli noin 950.
Puolet kaikista tutkituista eläinsuojelurikoksista johti yhden tai useamman eläimen kuolemaan.
Käräjäoikeuksien ratkaisut eläinoikeusrikoksissa poikkesivat tutkimuksen mukaan toisistaan huomattavasti. Keskenään samankaltaisista teoista, esimerkiksi eläimen kuristamisesta tai tukehduttamisesta, sai yhdeltä tuomarilta tuomion vain lievästä eläinsuojelurikoksesta, kun taas toinen antoi tuomion perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta.
Samoin eläintenpitokiellon ja eläinten menettämisseuraamuksen määräämisessä oli tutkimuksen mukaan suurta vaihtelua.
Noin neljäsosa tutkituista tapauksista sisälsi eläimen väkivaltaista kohtelua. Tyypillisesti tämä tarkoittaa eläimen lyömistä tai potkimista. Eläimiä oli myös puukotettu, kuristettu, paiskottu tai pudotettu korkeilta paikoilta.
Väkivaltaisista eläinsuojelurikoksista syytteessä oli yleensä miehiä. Syytetyt olivat myös keskimäärin nuorempia muihin tapauksiin verrattuna.
Tavallisin uhri väkivaltaisissa eläinsuojelurikoksissa oli koira. Eläin oli myös puolessa näistä tapauksista jonkun muun kuin tekijän: esimerkiksi tuntemattoman ohikulkijan taikka tekijän perheenjäsenen tai puolison.
”Tässä on syytä kiinnittää huomiota kansainvälisissäkin tutkimuksissa havaittuun lähisuhdeväkivallan ja eläimiin kohdistuvan väkivallan väliseen yhteyteen. Eläintä saatetaan vahingoittaa, koska sen avulla voidaan esimerkiksi kiristää, kostaa tai muuten vahingoittaa puolisoa tai sukulaista”, Valtonen sanoo tiedotteessa.
Yli kymmenesosa tutkituista tapauksista oli laajamittaisia eläinoikeusrikoksia. Niiden kohteena oli kerralla vähintään viisitoista eläintä, ja teko oli kestänyt vähintään kaksi kuukautta tai toistunut.
Kaksi kolmesta laajamittaisesta eläinoikeusrikoksesta johti eläimen kuolemaan. Enimmillään eläimiä oli yksittäisessä rikoksessa satoja.
Laajamittaisista rikoksista syytetyt olivat muita tapauksia useammin keski-iän ylittäneitä naisia. Lähes neljä viidestä laajamittaiseen eläinsuojelurikokseen syyllistyneestä koki, että ei ole toiminut rikollisesti.
Laajamittaisissa rikoksissa saattaa tutkimuksen mukaan olla usein kyse eläinten pakonomaisesta keräilystä. Näissä tapauksissa eläinten keräilijä ei itse näe aiheuttavansa kärsimystä eläimille.
- Osaston luetuimmat