MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola pyysi Niinistöltä, että ympäristöhallinto luottaisi viljelijöiden ammattitaitoon ja haluun suojella maan tuottokykyä sekä ympäristöä. On kaikkien yhteinen etu, että ravinteet pysyvät pellossa.
”Kaipaamme kannustusta ja luottamusta, emmekä liikaa säädöksiä. Odotamme, että ympäristöhallinto sallisi lisää omavalvontaa ja keventäisi byrokratiaa”, Pietola vinkkasi Niinistölle.
Moni toimihenkilö viittasikin puheenvuorossaan siihen, että maaseutuelinkeinoja kuormitetaan turhilta tuntuvilla säädöksillä. Suurilla kustannuksilla saadaan aikaan ympäristön kannalta mitätön hyöty.
Tästä esimerkiksi nostettiin lannanlevityskielto. Jos ministeriö olisi joustanut lannanlevitysajan pidentämisessä edes hieman, monen tilan lietelantasäiliöt eivät pursuaisi nyt yli äyräiden.
Niinistö ei osannut sanoa, mitä lannalle pitäisi tehdä. Hän mainitsi säilytyskapasiteetin lisäämisen ja siirtymisen lannan hyötykäyttöön esimerkiksi biokaasuvoimaloissa. Sen sijaan tähän hetkeen tepsiviä neuvoja ei tullut. Ministeri pyysi ymmärrystä sille, ettei ympäristöministeriö voi suostua lannanlevitykseen talvisissa olosuhteissa, jolloin sonta valuisi pelloilta suoraan vesistöihin.
Niinistö kuitenkin vakuutti, että ympäristöhallinto ei missään tapauksessa syytä viljelijöitä ravinnepäästöistä. Hänen mielestään on ikävää, jos vastakkainasettelua on syntynyt. Osin Niinistö syytti siitä median tapaa kärjistää asioita.
Sekä ministeri että kokousväki olivat yksimielisiä siitä, että ruuantuotantoa pitäisi Suomessa lisätä. On tärkeää, että ympäristöhallinto ja viljelijät kehittävät yhdessä keinoja ruuan tuottamiseksi ympäristöä varjellen.