Muurahaisten merkitys piilee joukkovoimassa – ne lypsävät kirvoja ja voivat vaikuttaa jopa puiden kasvuun

Pikkuruinen muurahainen on tuttu metsälaji, mutta sen merkitys metsäluonnossa jää usein vähemmälle huomiolle. Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Pekka Punttilan mukaan häiriöt luonnossa – luonnon tai ihmisen aiheuttamat, suosivat eri kekomuurahaislajeja eri tavoin.

"Lajisto voi muuttua esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä aivan toisenlaiseksi, jos tulee vaikkapa metsäpaloja enemmän. Toisaalta ihmisvaikutuskin voi vaihtua aika tavalla, kun hakkuutavat muuttuvat", Punttila selittää.

Metsän ikäluokkarakenne vaikuttaa siihen, millaiset muurahaiset siellä viihtyvät. Yksipesäiset kekomuurahaisyhteiskunnat ovat tavallisia nuorissa metsissä ja monipesäiset lajit valloittavat metsän vähitellen pesiään pilkkomalla ja syrjäyttämällä muita muurahaislajeja.

"Tiheämmän häiriödynamiikan systeemi suosii yksikuningattarisia kekomuurahaislajeja, hitaampi muutos taas monikuningattarisia lajeja. Laajat hakkuut taas pystyvät hävittämään kokonaan monikuningattariset, jotka eivät pysty leviämään takaisin nopeasti."

Monikuningattarisissa kekomuurahaisyhteiskunnissa muurahaisia on pesissä hyvin tiheästi, joten ne vaikuttavat koko metsäluontoon huomattavan voimakkaasti. Punttila näkee mahdollisena uhkana, että yksipuolinen metsänkäsittely suosii juuri näitä lajeja.

"Jos kaikkialla toimitaan samalla tavalla ja kekomuurahaisia ei rajoita mikään, huonoimmassa tapauksessa voi käydä niin, että monikuningattariset lajit valtaavat kaikki paikat."

Muurahaisia pidetään metsän avainlajeina, sillä ne muokkaavat ympäristöään häkellyttävällä joukkovoimalla – sekä hyvässä että pahassa. Kekomuurahaiset voivat vaikuttaa jopa puiden kasvuun ja selviytymiseen hyönteisepidemiasta.

Kekomuurahaiset muun muassa pitävät puissa kirvakarjaa, joista ne lypsävät makeaa nestettä. Suuri kekomuurahaisyhteiskunta saattaa kerätä kesän aikana nestettä jopa satoja kiloja. Kirvat puolestaan pumppaavat ravintonsa suoraan puun nilasta.

Muurahaiset levittävät kasvien siemeniä ja muokkaavat kangasmetsien maata lierojakin enemmän. Yksi pesäyhteiskunta saattaa tutkimusten mukaan käyttää ravinnokseen kasvukauden aikana jopa miljoonia saaliseläimiä: kaksisiipisiä, kovakuoriaisia ja erilaisia puiden tuhohyönteisiä.

Joidenkin lintulajien menestyminen on heikompaa, mitä enemmän samaa ravintoa syöviä muurahaisia metsässä on.