Perustuslakivaliokunta pui lakkolakeja pääsiäisenä – oppositio syytti kiirehtimisestä, valiokunnan puheenjohtajan mukaan syynä haasteellinen aikataulu

Poliittisten lakkojen rajoittamista koskevaa lakiesitystä käsittelevät valiokunnat kokoontuvat poikkeuksellisesti myös pääsiäistauon aikana.

Torstaina perustuslakivaliokunta kuuli muun muassa lainoppineiden arvioita lainsäädännöstä. Seuraavan kerran valiokunta kokoustaa aiheesta pääsiäismaanantaina. Myös laista mietinnön laativa työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kokousti asiasta torstaina.

Opposition piirissä on STT:n tietojen mukaan epäilty, että lakkolakeja kiirehdittäisiin tarkoituksella, jotta hallitus saisi ne aiottua nopeammin voimaan. Aiemmin lakien oli määrä astua voimaan heinäkuussa. Opposition mielestä on poikkeuksellista, että valiokuntia on kutsuttu koolle pääsiäisen aikana.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) perustelee kokousaikataulua sillä, että perustuslakivaliokunnan työtilanne on hyvin vaikea ja hallituksen esityksiä on jonossa useita.

Perustuslakivaliokunta käsittelee ensi viikolla työrauhalain lisäksi myös Tenojoen kalastussäännöstöä. Ensi viikolle on myös ajoittunut esimerkiksi valiokuntamatka Lappiin muun muassa saamelaiskäräjiä tapaamaan.

”Näistä syistä johtuen valiokunta päätti yksimielisesti ottaa maanantai-iltapäivän kokouskäyttöön. Meidän ei valiokuntamatkan vuoksi ole mahdollista kokoontua tiistaina”, hän perustelee.

Muun muassa Demokraatti ja Maaseudun Tulevaisuus ovat kertoneet, että hallituspuolueissa olisi valmiutta aikaistaa käsittelyä niin, että lakkoja rajoittavat lait tulisivat voimaan jo vappuna. Aiempi tavoiteaikataulu on ollut heinäkuussa.

Työrauhalain mietintövaliokuntana toimivan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) kertoi aiemmin STT:lle, ettei mitään päätöksiä poliittisia lakkoja ja tukilakkoja koskevan lainsäädännön voimaantulon aikaistamisesta ei ole tehty.

Voimaan tullessaan lait muun muassa rajoittaisivat poliittisten lakkojen kestoa ja korottaisivat laittomista lakoista maksettavia hyvityssakkoja.

Hallitus esittää, että poliittiset työnseisaukset saisivat kestää enintään 24 tuntia ja muut työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa.

Laittomien lakkojen hyvityssakkoihin puolestaan tulisi huomattavia korotuksia. Sakon enimmäismäärä on tällä hetkellä 37 400 euroa, mutta hallituksen esityksessä katto nostetaan 150 000 euroon.

Lisäksi hallitus esittää työntekijälle määrättävää 200 euron hyvityssakkoa, jos hän jatkaa tietoisesti työtaistelua, jonka tuomioistuin on todennut laittomaksi.

Palkansaajien ammattiliittojen keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava ovat kritisoineet työrauhalainsäädännön muutoksia voimakkaasti. Ne ovat esittäneet ehtona vientimallista neuvottelulle, että hallitus neuvottelisi myös muun muassa työrauhaa koskevasta lainsäädännöstä.

Lakot jatkuvat edelleen, eikä työmarkkinoiden kireään tilanteeseen ole ratkaisua näkyvissä.

Teollisuusliitto ilmoitti järjestävänsä ensi viikon perjantaina uusia lakkoja aiemmin ilmoitettujen lakkojen lisäksi. Päivän kestävän työnseisauksen piirissä on 56 toimipaikkaa ja noin 4 300 teollisuuden työntekijää, liitto kertoi torstaina.