Lukijalta: Tornion-Muonionjoen lohi uhkaa kadota

Tornion-Muonionjoen lohikanta elpyi 1996. Lohen nousu sai alkunsa Kalevi Hemilän asetuksesta, jolla meripyynnin alkamista myöhennettiin ja väylään nousi yli 100 000 lohta. Nousu jatkui myös 1997. Vaikka vuosittaisia vaihteluita oli, syntyi Väylän lohen menestystarina. Elämä Euroopan suurimman ja valjastamattoman joen varrella vilkastui ja kesämatkailu virkistyi.

Hemilän jälkeen yksikään ministeri ei ole suhtautunut asiaan vakavasti: he ovat antaneet vallan kalastuksesta vastaaville viranhaltijoille, joiden tavoitteena on ollut merisaaliin maksimointi. Jokivarren mielipiteet on sivuutettu ja kalastuksen aluetaloudellinen merkitys on unohdettu.

Kimmo Tiilikaisen ollessa ministerinä vuonna 2017 tuli voimaan asetus aikaistetusta kalastuksesta. Se on kohdistunut arvokkaimpiin ja biologisesti vahvimpiin kantoihin ja on vähentänyt ja heikentänyt jokeen nousevaa lohikantaa.

Epäonnistuneen lohipolitiikan tulos, kun myös luonnonolosuhteet pahentavat tilannetta, on nähtävissä vuosina 2022 ja 2023 lohennousun romahtamisena. Erityisesti tämä on tullut ilmi, kun yhden merivuoden lohien, kossien, määrä on jäänyt 4 000 kappaleeseen. Tämä ennakoi huonoa tulevaisuutta.

Meripyytäjien hyysäämisen on loputtava, jos halutaan, ettei lohen menestystarina muutu menetystarinaksi. Ministeri Sari Essayahin on kannettava asiasta ministerin vastuu. Asian hän voi varmistaa muun muassa pääministeri Orpolta, joka on käynyt monta kertaa tutustumassa Väylänvarren kalastukseen. Näin voi lieventää huonontuneiden luonnonolosuhteiden aiheuttamaa haittaa ja saada lohikantaa turvattua.

Tenon osalta oltiin myöhässä, mutta Väylän lohen osalta on vielä toivoa – myös merikalastajille, joiden ammatin tulevaisuus on Väylän poikastuotannon varassa.

Asiassa ei voi vedota budjetin tiukkoihin raameihin, koska tämä ei rasita valtion budjettia. Toimiin on ryhdyttävä ennen kuin se on myöhäistä.

Matti Myllykangas

kunnallisneuvos

lohestuksen harrastaja

Muonio