THL: Yhä useampi suuri kaupunki perii maksuja koulujen liikuntasalien käytöstä lasten ja nuorten harjoitusvuoroilla

Yhä useampi suuri kaupunki perii maksuja koulujen liikuntasalien käytöstä lasten ja nuorten harjoitusvuoroilla, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kunnille tekemästä TEAviisari-tiedonkeruusta.

Tänä vuonna maksutta tai muodollista maksua vastaan liikuntasaleja käytettiin 77 prosentissa suuria kaupunkeja, kun vuonna 2018 vastaava luku oli vielä 86 prosenttia.

"Koulujen liikuntasalit ovat monen seuran perusliikuntapaikka, joka antaa lapsille ja nuorille edullisen harrastusmahdollisuuden. On huolestuttavaa, jos kunnat siirtyvät maksuttomuudesta tai muodollisen vuoromaksun perimisestä vain osittain tuettuun maksuun”, johtaja Tiina Kivisaari opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo tiedotteessa.

Maksuttomuuden väheneminen koskee THL:n mukaan suurta osaa suomalaisista, sillä 23 suuressa, yli 50 000 asukkaan kaupungissa asuu yli puolet suomalaisista.

Kehitys on ollut päinvastaista 33 keskisuuressa kaupungissa. Niistä puolet kertoi vuonna 2018 antavansa koulujen liikuntasalit maksutta lasten ja nuorten harrastusvuorojen käyttöön, ja tämän vuoden tiedonkeruussa osuus oli kasvanut 55 prosenttiin.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Ahonen-Walker muistuttaa, että suuri osa (yli kolme neljäsosaa) suurista kaupungeista tarjoaa edelleen liikuntasaleja käyttöön maksutta tai nimellistä korvausta vastaan. Keskisuurissa kaupungeissa maksullisuus on edelleen yleisempää kuin suurissa.

Ahonen-Walkerin mielestä nyt tapahtunut muutos kertoo siitä, että liikuntapaikoille on väkirikkailla paikkakunnilla paljon kysyntää.

"Isoissa kaupungeissa joudutaan toisinaan tarjoamaan eioota tiloja kyseleville. Maksuttomuudella voi olla sellainen vaikutus, että käyttäjä varaa tiloja varmuuden vuoksi maksimimäärän, ja sitten ne voivat jäädä hieman vajaakäytölle. Maksullisuudella halutaan nähdäkseni varmistaa, että tilat tulevat tosiasiallisesti liikuntakäyttöön.”

Ahonen-Walker myöntää, että maksullisuuden lisääntymisen voi olla tuon lisäksi muitakin syitä. Hän muistuttaa, että kunkin paikkakunnan välillä on eroja olosuhteissa.

"Vaikutusta on esimerkiksi sillä, miten paljon paikkakunnalla on kunnan omistamia liikuntatiloja.”

TEAviisari-tiedonkeruun mukaan Suomen kuntien strateginen sitoutuminen liikuntaan on vahvistunut ja yhä useamman kunnan hyvinvointikertomuksessa on kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta.

Lähes kaikki kunnat ilmoittivat myös seuraavansa lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä Move!-mittausten tulosten perusteella.

"Kyllä kunnissa pyritään löytämään tasapaino siinä, että seudun liikuntatilat ovat hyvässä käytössä ja että mahdollistetaan lasten ja nuorten liikkuminen”, Ahonen-Walker arvioi.

THL:n tiedonkeruut mittaavat kuntien toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tiedonkeruu toteutetaan joka toinen vuosi, ja tänä vuonna siihen vastasi 288 kuntaa eli 98 prosenttia Manner-Suomen kunnista.