Tenon kalastuskiellosta koituu miljoonien tappiot Utsjoella ‒ kalastaja kehottaa välttämään norjalaista ”navettalohta”
Atlantin lohen kanta on huvennut Tenojoessa kalastuksen, vieraslajien ja ilmastonmuutoksen takia.Utsjoki
Mika Aikio on huolissaan saamelaisen jokikulttuurin säilymisesta nyt, kun Tenojoella ei saa kalastaa lainkaan Atlantin lohta. Paikalliset ovat anoneet, että lohta saisi pyytää edes kuusi päivää kesässä. Kuva: Tero PajukallioPohjoisten kalavesien kuulumiset kalskahtavat dystooppisilta. Ilmastonmuutos nakertaa alkuperäisten lajien selviytymistä ja vieraslajit leviävät aggressiivisesti.
Siinä missä venäläisten istuttamat kuningasrapuarmeijat marssivat Norjan rannikolla Tromssan kohdalla syöden kaiken elävän pohjasta, nousee myös venäläisten levittämä kyttyrälohi voimalla pohjoisiin jokiin.
Tenojoessa alkuperäinen Atlantin lohi alkaa olla pulassa. Kannan hupenemista koitetaan hillitä kalastusrajoituksilla. Alkamassa on toinen kesä, jolloin Tenosta ei saa pyytää lainkaan Atlantin lohta.
Rajoitukset rasittavat paikallisia asukkaita, jotka ovat tottuneet saamaan ruokaa ja elantoa lähijoesta.
”Tuntuu, että rajoituksilla revitään meistä osa irti. Lohen suojelemiseksi olisi muitakin keinoja kuin totaalikalastuskielto”, Tenon kalatalousalueen puheenjohtaja Mika Aikio harmittelee.
Tuntuu, että rajoituksilla revitään meistä osa irti. Lohen suojelemiseksi olisi muitakin keinoja kuin totaalikalastuskielto.
Paikalliset ovat anoneet ministeriöitä myöten, että asukkaat saisivat kalastaa lohta edes kuutena päivänä kesässä normaalien kahden kuukauden sijasta, mutta pyyntöihin ei ole suostuttu.
Maa- ja metsätalousministeriöstä arvioitiin, että kuuden vuorokauden kalastus verottaisi kalakantaa noin viidellä prosentilla. Paikallisista se ei kuulosta kovin pahalta.
”Elpyminen olisi korkeintaan hieman viivästynyt”, Aikio arvelee.
Hänestä vaikuttaa, että Tenojoesta tehdään poikaskehittämo asukkaiden kustannuksella. Norjassa lohta pyydetään yhä jonkin verran. Tenolla salakalastuksesta ropsahtaa yli 3 000 euron sakko.
Jos Tenossa ei saa kalastaa, miten saamelainen kulttuuri siirtyy jälkipolville? Toivottavasti aluetta ei museoida.
Aikio kertoo, että saamelainen jokikulttuuri on vanhempaa kuin porotalous. Se kattaa myös veneenveistoperinteen ja nykyisin matkailun.
”Jos Tenossa ei saa kalastaa, miten saamelainen kulttuuri siirtyy jälkipolville? Toivottavasti aluetta ei museoida”, Aikio pohtii ja mainitsee, että yksi hänen kolmesta lapsestaan olisi innokas jatkamaan kalastusperinnettä.
Normaalikesinä Tenolle on saapunut noin 3 000 kalastusturistia. Ennen asteittaisia rajoituksia määrä oli yli kolminkertainen.
Tenoon nivoutuvat elinkeinot ovat tukeneet kunnan taloutta noin 4 miljoonalla eurolla vuodessa. Siitä 600 000 euroa on koostunut lohenkalastusluvista. Harjuslupia on myyty vain noin 30 000 eurolla.
Norjan kassilohi, jota Aikio kutsuu navettaloheksi, on romuttanut Atlantin lohen arvon. Aikio muistelee, että markka-aikoina yhden kymmenkiloisen lohen tuloilla pystyi ostamaan mopon.
Norjan kalankasvatus uhkaa Atlantin lohta myös karkulaisten ja tautien muodossa. Lisäksi kassilohien ruokkimiseen hupenee valtavat määrät pikkukalaa.
Aikion mukaan esimerkiksi villakuoreen kannat ovat romahtaneet. Ne olisivat tärkeitä saaliskaloja myös villilohelle, turskalle ja seitille.
Aikio kehottaa kuluttajia välttämään norjalaisen lohen ostamista eettisistä ja ekologisista syistä.
Tenojoki oli jäässä vielä kaksi viikkoa sitten. Kuva: Tero PajukallioMyös ilmaston kuumeneminen heittelee kapuloita kalastuselinkeinon rattaisiin. Pohjoisessa talvet lyhenevät, jääpeitteen määrä vähenee ja tuulisuus lisääntyy.
”Lohta on vaikea soutaa, kun tuulee yölläkin. Ennen Utsjoella sai vappuna ajaa kelkalla, mutta nyt mennään veneellä”, Aikio tuumaa.
Kirvesmiehenä Aikio saa tuloja rakentamisesta, joka on viime vuosina lisääntynyt pohjoisessa. Työtä riittää myös Norjan puolella.
- Osaston luetuimmat
