Hallitus on tehnyt päätöksen julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista – ministeri Tuula Haatainen sai kaipaamansa syntymäpäivälahjan

Hallituksen uusista työllisyystoimista on syntynyt sopu perjantaina. Työministeri Tuula Haataisen (sd.) kertoi äsken, että hallituksen päätöksillä voidaan saavuttaa 80 000 lisätyöllistä ja 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2025 mennessä.

Valtaosa näistä päätöksistä on jo tehty ja tänään päätetyt 110 miljoonan euron julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet ovat osa tätä suurempaa työllisyyttä kohentavaa kokonaisuutta, Haatainen sanoi.

Haataisen mukaan Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoite on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentaminen. Suurin kasvun este on osaavan työvoiman saaminen yrityksiin. Jatkossa myös lyhytaikaisen työn vastaanottamisen on oltava entistä kannattavampaa, ministeri lupasi.

"Työllisyysasteen nostaminen ja kestävä julkinen talous varmistavat myös hyvinvointivaltion ylläpitämisen. Neuvottelut sujuivat hallituksessa hyvässä hengessä. Tämä oli myös minulle mieluinen syntymäpäivälahja", 62 vuotta tänään täyttänyt ministeri Haatainen iloitsi.

Hallitus päätti työttömyysturvan euroistamisesta, eli työttömän päivärahaoikeus määräytyisi kuukausikohtaisen tulorajaehdon kautta ennen työttömyyttä tehtyjen työtuntien määrän sijaan. Työssäoloehtoa voisi kerryttää myös 0,5 kuukauden jaksoissa.

Haataisen mukaan uudistuksen myötä satunnaista ja lyhytaikaista työtäkin kannattaa ottaa entistä aktiivisemmin vastaan.

Lisäksi opintotuen tulorajan väliaikainen korottaminen 50 prosentilla tehtäisiin pysyväksi. Tavoitteena on parantaa osaavan työvoiman saatavuutta ja opiskelijoiden taloudellista asemaa.

Opiskelijat kiinnittyvät työelämään paremmin jo opintojen aikana, ja he paikkaavat myös työvoimavajetta, Haatainen sanoi.

Omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla uudistettaisiin siten, että kumotaan pohjoismaiseen työnhakumalliin liittyviä poikkeuksia työnhausta vuoden 2023 alusta.

Nykymuotoiset omaehtoisesti opiskelevien poikkeukset rajoitetaan koskemaan vain sellaisia henkilöitä, joilta puuttuu ammatilliset valmiudet. Muut vapaaehtoisesti opiskelevat olisivat lähtökohtaisesti normaalin työnhakuvelvoitteen piirissä.

Hallitus päätti myös palkkatukilainsäädännön muutoksista. Palkkatukeen tehdään EU:n valtiontukisäätelyn edellyttämät muutokset ja 100 prosenttista palkkatuen käyttöä rajoitettaisiin suurimpien taloudellista toimintaa harjoittavien yhteisöjen osalta.

Edellä mainitut muutokset tulisivat kaikki voimaan vuoden 2023 alusta lähtien. Toimet vahvistaisivat julkista taloutta vähintään 110 miljoonan euron verran ja toisivat arviolta 5 100 työllistä lisää.

Nuorten työllisyyden edistämiseksi hallitus päätti myös Ohjaamo-toiminnan vakinaistamisesta sekä korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden vahvistamisesta lisäämällä YTHS:n rahoitusta miljoonalla eurolla vuodessa neljän vuoden ajan.