Perustuslakivaliokunta: Onko ravintoloiden sulkeminen koko maassa oikeasuhtainen toimi Kainuussa, jossa tautitapauksia ei ole? – puolsi hallituksen esitystä ravintoloiden sulkemisesta täsmennyksin

Perustuslakivaliokunta puoltaa hallituksen esitystä ravintoloiden sulkemisesta täsmennyksin. Valiokunta esittää, että kieltoa rajataan alueellisesti ja ajallisesti tilanteen salliessa.

Valiokunta pohti paljon kysymystä, että onko oikein, että koko valtakunnassa ravintolat laitetaan kiinni, koska epidemia on eri puolilla maata erilainen, sanoi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) eduskunnan valtiosalissa keskiviikkona.

Ojala-Niemelä kysyi, että onko tämä oikeasuhtainen toimi esimerkiksi Kainuussa, jossa ei ole vielä yhtään todettua tautitapausta.

Hänen mukaansa perustuslakivaliokunta pitää välttämättömänä, että lailla säädetään ravintoloiden sulkemisesta aiheutuneiden menetyksien kohtuullisesta korvaamisesta yrittäjille.

Hallitus antoi eilen eduskunnalle esityksen, jolla määrätään ravintolat, kahvilat ja vastaavat suljettaviksi toukokuun loppuun asti.

Ehdotuksen mukaan ravitsemisliikkeet suljettaisiin asiakkailta, mutta ulosmyynti olisi kuitenkin sallittua.

Henkilöstöravintolat saavat myös edelleen pitää ovensa auki. Käytännössä esimerkiksi vanhainkodit, sairaalat, varuskunnat, vankilat, päiväkodit ja koulut sekä teollisuuslaitosten henkilöravintolat voisivat jatkossakin olla avoinna.

Lainmuutoksen tavoitteena on sulkea kokonaan ravintoloiden, yökerhojen, anniskeluravintoloiden ja kahviloiden toiminta asiakkailta koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi.

Valiokunnan näkemyksen mukaan hallituksen esityksestä ei myöskään riittävällä tavalla ilmene, että kyse on nimenomaan poikkeuslainsäädännöstä ja että säännöksen soveltaminen on sidottava poikkeusoloihin.

Perustuslakivaliokunnan lausunto on nyt talousvaliokunnan käsittelyssä. Talousvaliokunta on varsinainen mietintövaliokunta, jonka mietinnön pohjalta eduskunta tekee asiasta lopullisen päätöksen.

Talousvaliokunta aloitti kokouksensa ensin aamupäivällä kello 11, mutta se keskeytettiin täysistunnon ajaksi. Kello 16 valiokunta aloitti taas mietinnön pusertamisen, ja vielä 18.30 aikaan talousvaliokunta kokousti edelleen.

Hallituksen esityksen mukaan myöskään majoitusliikkeet eivät saisi tarjoilla aamupalaa ravitsemisliikkeen tiloissa, mutta ne voisivat edelleen tarjota mukaan valmiita annoksia tai aamupalatarvikkeita.

Vakuutusehdoista riippuen yrittäjälle voi olla mahdollista saada toiminnan keskeytymisestä korvauksia. Myös vuokran kohtuullistamista voidaan joissakin tapauksissa arvioida.

Ravintola-ala työllistää yli 50 000 henkilöä, joka on noin puolet matkailualan työvoimasta. Tämän lisäksi alalla käytetään vuokratyövoimaa ja osa-aikaisia työntekijöitä. Ravintoloiden sulkemisen voidaan arvioida lisäävän lomautuksia ja irtisanomisia. Ravitsemisliikkeiden sulkeminen vaikuttaa myös yrityksiin, jotka toimittavat tuotteita ravintoloiden käyttöön, hallituksen esityksessä todetaan.

Matkailu- ja ravintola-alan työnantajajärjestössä MaRassa arvioitiin keskiviikkona, että aterioiden myynti voisi enimmillään kasvaa puolitoistakertaiseksi.

Järjestön toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan ruuan ulosmyynnin osuus on normaalisti noin kymmenen prosenttia ravintoloiden myynnistä. Eniten kokemusta siitä on pikaruokaravintoloilla, mutta uudessa tilanteessa osa muistakin ravintoloista saattaisi lisätä ulosmyyntiään.

Ulosmyynti sisältää sekä asiakkaiden itse noutamat ruoka-annokset että ne ruuat, jotka lähettipalvelu tuo kotiin. Lapin mukaan poikkeuslaki saattaisi nostaa ulosmyynnin noin 12–15 prosenttiin siitä, mitä ravintoloiden kokonaismyynti on normaalisti ollut.

Uskon, että useampi yritys sitä kokeilee. Sellaiset, joiden liiketoimintaan se sopii, sanoo Lappi.

Uutinen korvaa kello 18.37 julkaistun uutisen.