
Runsas paikallaanolo on riski sydämelle liikunnasta huolimatta, käy ilmi tuoreesta väitöksestä. Ville Vasankarin väitöstutkimus osoitti, että runsas paikallaanolo ja vähäinen fyysinen aktiivisuus ovat molemmat itsenäisesti yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskiin.
Tutkimuksen mukaan yli kymmenen minuutin mittaisten paikallaanolojaksojen runsas lukumäärä oli yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin tutkittavan fyysisestä aktiivisuudesta huolimatta.
Runsas paikallaanolo, eli istuminen ja makaaminen, on äskettäin tunnistettu mahdolliseksi sepelvaltimotaudin ja diabeteksen riskitekijäksi. Fyysistä aktiivisuutta puolestaan pidetään tärkeänä niiden ehkäisyssä. Vähäisen fyysisen aktiivisuuden yhteys sepelvaltimotautiin, sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen sekä diabetekseen on todistettu aiemmissa tutkimuksissa.
Lääketieteen kandidaatti Vasankarin väitöstutkimus perustui liki 1 400 suomalaisen aikuisen otokseen Terveys 2011 -tutkimuksesta. Väitös tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston Terveystieteiden tiedekunnassa ensi viikon perjantaina.