Varovainen ihminen on varpaillaan, mutta suuttunut ihminen nousee takajaloilleen.
Hevosvoimaa on ollut suomalaisten käytössä ainakin pari vuosituhatta. Niinpä ei ole ihme, että meillä menoja suitsitaan, jokia valjastetaan ja veronkiertoa yritetään saada aisoihin.
Hevosen hankinta ei ole pikku juttu. Hevonen ei ole kannel seinällä, muistutettiin Nurmeksessa, sillä hevonen tunnetusti syö kuin hevonen. Toisaalta hevosesta voi saada luotetun kumppanin. Vanha ystävä on kuin satuloitu hevonen, vertaa iranilainen.
Sanonta varoittaa arvostelemasta sitä, minkä on saanut lahjaksi: ei pidä katsoa lahjahevosen suuhun.
Englantilaisen raviharrastuksen perua on yllättäjän kutsuminen mustaksi hevoseksi. Vanhan asian jankkaajasta britit saattavat sanoa, että hän piiskaa kuollutta hevosta.
Laihialla puolestaan sanottiin murehtijalle: ”Älä sure, anna hevoosen surra, joll’ on iso pää!”
Eläinterapiassa hevoselle on monenlaista käyttöä. Hevosen tiedetään vaikuttavan myönteisesti ihmisen mielenterveyteen.
”Litsit auki, hevoset karkaa”, ilkuttiin lapsuudessani pojille, joiden farkkujen vetoketju oli auki.
Näin tulkittuna sepalus on kuin tallin ovi. Ja miehen sukupuolisuutta verrataan laumaan kesyttömiä eläimiä. Kenties otsikon hevossanonta ei kuitenkaan liity tähän.
TOPI LINJAMA