Täysistunto aloitti keskustelun käännytyslaista – Mauri Peltokangas sairaalassa

Eduskunta aloitti tiistaina mielipiteitä jakavan käännytyslakina tunnetun poikkeuslain käsittelyn. Keskustelun alkajaisiksi ihmetystä herätti, miksi hallintovaliokunnan mietinnön käännytyslaista esitteli valiokunnan varapuheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen (kok.) eikä puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.).

Peltokangas on Iltalehden mukaan pyytänyt välittämään tiedon, että hän on kipeä ja sairaalahoidossa. Iltalehti sai tiedon Peltokankaan tilanteesta perussuomalaisten viestinnästä.

Peltokankaan oli tarkoitus esitellä tänään eduskunnassa valiokunnan eilen valmistunut mietintö niin kutsutusta käännytyslaista. Peltokankaan poissaolo tuli yllätyksenä myös eduskunnan suuressa salissa keskustelua johtaneelle varapuhemies Paula Risikolle (kok.).

Eduskunnan viestinnästä kerrottiin STT:lle alkuiltapäivästä, että eduskunnan järjestelmiin ei ole tullut ilmoitusta Peltokankaan poissaolosta.

Myöskään perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajalla Jani Mäkelällä ei ollut tietoa siitä, miksi Peltokangas ei ollut paikalla täysistunnossa.

STT ei tavoittanut Peltokangasta eikä hänen eduskunta-avustajaansa kommentoimaan poissaoloa.

Käännytyslailla on tarkoitus torjua Suomeen kohdistettavaa välineellistettyä maahantuloa. Välineellistetyssä maahantulossa ihmisiä käytetään hyväksi vihamielisen valtiollisen painostamisen tarkoituksessa. Kyse on hybridivaikuttamisesta, jolla etsitään haavoittuvuuksia ja yhteiskunnan heikkoja kohtia.

Keto-Huovisen mukaan lain yhtenä tavoitteena on, että itärajan rajanylityspaikkoja voisi avata liikenteelle. Itäraja on ollut useita kuukausia kiinni.

”Nykyinen itärajan rajanylityspaikkojen täyssulku estää tavanomaisen rajanylitysliikenteen Suomen ja Venäjän välisen maarajan kautta kokonaan, mikä vaikuttaa merkittävästi laajan ihmisjoukon normaaliin liikkumiseen ja perhe-elämään.”

Suomen itärajalla viime syksynä alkanut rajaturvallisuuden vakava häiriötilanne ja välineellistetyn maahantulon uhka jatkuvat Keto-Huovisen mukaan edelleen.

”Hallintovaliokunta pitää saamansa selvityksen perusteella uhkaa edelleen korkeana. Uhka tilanteen eskaloitumiseen on erityisen korkea sen vuoksi, että Suomen rajojen läheisyydessä oleskelee erittäin todennäköisesti edelleen merkittäviä määriä ihmisiä, jotka voidaan välineellistää Suomeen.”

Valiokunta korostaa, että vielä oleellisempaa tilanteen arvioinnissa on kuitenkin se, että määrä voi kasvaa Venäjän viranomaisten myötävaikutuksella huomattavasti ja erittäin nopeasti.

Käännytyslailla halutaan estää tietyissä tilanteissa ihmisten maahanpääsy Suomeen ilman oikeutta turvapaikanhakuun itärajalla ja sen läheisyydessä, elleivät he ole esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Rajan ylittäneet käännytettäisiin pois Suomesta.

Lain soveltaminen olisi maantieteellisesti ja ajallisesti rajattua sekä erittäin korkean kynnyksen takana esimerkiksi tilanteissa, joissa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka. Päätös lain soveltamisesta voitaisiin tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan, ja sen tekevät yhteistoiminnassa valtioneuvosto ja presidentti. Laki olisi voimassa vuoden sen voimaantulosta.

Poikkeuslaki vaatii viiden kuudesosan enemmistön, jotta se voidaan säätää kiireellisenä ja saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Äänestys on näillä näkymin perjantaina, ja siitä voi tulla tiukka.