Osa veroista mökkikuntaan? Hallitus alkaa selvittää asiaa pääsiäisen jälkeen
"Maailma on muuttunut", kuntaministeri Anu Vehviläinen perustelee kaksoiskuntalaisuuden perkaamista.
Moni panostaa mökkiinsä kuin kotiinsa ja viettää siellä enemmän aikaa kuin vain lomansa. Kuva: Markku VuorikariKaksoiskuntalaisuuden sekä asuin- ja mökkikunnan välisen verotuksen selvittämistä varten perustetaan pääsiäisen jälkeen työryhmä, jolta odotetaan tuloksia jo syksyllä.
"Tästä on puhuttu vuosikausia, ja nyt tehdään perusteellinen selvitys. Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa ja tekevät töitä hyvin varustelluilla kakkosasunnoillaan. Maailma on muuttunut", kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) perusteli tiistaina politiikan toimittajien tilaisuudessa Helsingissä.
Vehviläinen sanoi suhtautuvansa "periaatteessa myönteisesti" verojen jakamiseen koti- ja mökkikunnan kesken, vaikka säilyttäisikin verotusoikeuden vakituisessa asuinkunnassa eikä usko vapaa-ajan kunnan merkittävään osuuteen veroista.
Hallituksen selvityksessä arvioidaan muun muassa kotipaikkalakia, kotikunnan verotusoikeutta ja sitä, maksettaisiinko verot vapaaehtoisuuden pohjalta vai jollakin määrätyllä osuudella toiselle paikkakunnalle.
"Jos oleskelu olisi perusteena, minunkin pitäisi maksaa veroja Joensuuhun, Kontiolahdelle ja Helsinkiin", ministeri sanoi.
Jo nyt kiinteistöveron maksukunta määräytyy kiinteistön sijainnin eikä omistajan kotikunnan mukaan.
Yritysverotukseen ei uudessa selvityksessä puututtaisi.
Mökkikunnan verosiivua on pitänyt esillä esimerkiksi Saaristoasiain neuvottelukunta, joka on esittänyt kolmen kuukauden verotulojen ohjaamista kotikunnasta vapaa-ajankuntaan.
Puoluejohtajista perussuomalaisten Timo Soini on esittänyt vapaaehtoista 100–200 euron veroa mökkikuntaan.
Myös SDP:n Antti Rinne kannattaa ajatusta kuntaveron jakamisesta varsinaisen asuinkunnan ja mökkikunnan kesken.
Vehviläinen huomasi asiaa googlatessaan itsekin tehneensä kaksoiskuntalaisuudesta ja verotuksesta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa vuonna 2001. Valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) ei tuolloin lämmennyt asialle sillä perusteella, että verojen oikeudenmukaisten jakoperusteiden löytäminen olisi hankalaa, eikä verojärjestelmä ylipäänsä ole hyvä keino aluepoliittisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Myös verotusasiantuntijat ovat pitäneet kysymystä hankalana perustuslain ja kotikunnan verotusoikeuden näkökulmasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat