Yrittäjien eläkeuudistukselle täystyrmäys – Asiantuntijan mukaan uudistus voisi lisätä ”kikkailua”
Työmarkkinajärjestöt haluavat, että uudistus valmistellaan uudestaan kolmikantaisesti.
Hallituksen ehdotusta yrittäjien eläkeuudistukseksi on kritisoitu muun muassa sekavaksi kompromissiksi. OLIVIA RANTA / LEHTIKUVA.Hallituksen ehdotus yrittäjien eläkeuudistuksesta on saanut laajalti kriittistä palautetta, ja useat lausunnonantajat vaativat sitä palautettavaksi valmisteluun.
”Hallituksen esitysluonnos on valmisteltu kiireellä, vaikka kyseessä on todella suurivaikutuksellinen uudistus”, todetaan muun muassa SAK:n lausunnossa.
Lakiluonnoksen lausuntokierros päättyy keskiviikkona.
Mikro- ja yksinyrittäjät ry (MYRY) mukaan hallituksen esittämä uudistus on jäämässä sekavaksi kompromissiksi. Se ei myöskään ratkaise etujärjestön mukaan kaikkein pienituloisimpien yrittäjien ongelmaa. Pienituloisimpien kevytyrittäjien väliinputoaja-asemaan luonnos ei järjestön mukaan tarjoa ratkaisua.
Uudistuksella pyritään nimenomaan kohtuullistamaan pienituloisten yrittäjien eläkemaksuja. Sen tavoitteena on laajentaa yrittäjän valinnanvapautta, vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä ja tukea talouskasvua.
Eläkemaksu perustuu nykyisin työtuloon, joka on laskennallinen arvio yrittäjän työpanoksen arvosta. Se ei perustu todellisiin tuloihin kuten palkansaajilla. Työtulon perusteella määräytyvät yrittäjän eläkemaksu, sosiaaliturva ja tuleva eläkekertymä.
Telan mukaan työtulon ansioperuste pitäisi määräytyä tulorekisterin ajantasaisten tietojen perusteella niissä yritysmuodoissa, joissa se on mahdollista.
Uudessa mallissa yrittäjä voisi valita perusteeksi myös todelliset, veronalaiset ansiotulot.
Useat lausunnonantajat katsovat, että uusi vaihtoehto ei ole todellisuudessa ajantasaisiin ansioihin perustuva malli. Maksujen perustana käytettäisiin viimeksi vahvistettuja, usein lähes kaksi vuotta vanhoja verotietoja, toteaa muun muassa MYRY.
”Ansiotuloperusteista työtuloa ei voisi edes alentaa vuoden aikana, vaikka yrittäjän tulot pienenisivät olennaisesti”, järjestö toteaa.
Työeläkevakuuttajat Tela kommentoi, että maksun perusteena olevien ansiotietojen pitää olla paljon ajantasaisemmat kuin mitä hallituksen ehdotus lupaa.
”Esitys ei saavuta hallituksen tavoitteita siitä, että eläkemaksu seuraisi joustavasti ja mahdollisimman ajantasaisesti yrittäjän tilannetta ja että yrittäjän arki eläkevakuutuksen osalta helpottuisi”, toteaa Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén lausuntoa avaavassa tiedotteessa.
Telan mukaan työtulon ansioperuste pitäisi määräytyä tulorekisterin ajantasaisten tietojen perusteella niissä yritysmuodoissa, joissa se on mahdollista.
”Toiminimiyrittäjien osalta ajantasaisemman tiedon hyödyntäminen olisi mahdollista hieman myöhemmin Verohallinnon keskitetyn yritysten tulotietojärjestelmän valmistuessa”, Sirén sanoo tiedotteessa.
Suomen Yrittäjien mukaan valinnanvapaudessa mennään oikeaan suuntaan. Etujärjestö toivoo kuitenkin mahdollisuutta hakea työtuloon muutosta, jos yrittäjän ansiot muuttuvat olennaisesti.
Järjestelmästä voi myös tulla alttiimpi tarkoitushakuiselle optimoinnille, todetaan useissa vastauksissa.
Palautteissa nostetaan esiin, että valinnanmahdollisuuden lisääminen yrittäjille lisää eriarvoisuutta palkansaajien ja yrittäjien välille.
”Uudistus heikentää työnteon muotojen välistä neutraliteettia lisäämällä yrittäjien mahdollisuuksia vaikuttaa lakisääteisen työeläkevakuuttamisen perusteena oleviin tuloihin tavalla, jollaista palkansaajilla ei ole”, todetaan esimerkiksi Akavan lausunnossa.
Yritysjuridiikan vanhempi tutkija Timo Viherkenttä Aalto-yliopistosta kommentoi, että valinnanmahdollisuuksien lisääminen etäännyttää yrittäjien ja palkansaajien eläkevakuutusjärjestelmiä periaatteellisella tasolla.
Järjestelmästä voi myös tulla alttiimpi tarkoitushakuiselle optimoinnille, todetaan useissa vastauksissa. Kaksi rinnakkaista määräytymisvaihtoehtoa mahdollistaa "kikkailua lähentelevän suunnittelun", Viherkenttä kirjoittaa.
Useissa lausunnoissa myös huomautetaan, että ehdotetun mallin kustannukset veronmaksajille kasvavat arviolta noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa uudistuksen alkuvaiheessa.
Työmarkkinajärjestöt kritisoivat hallitusta siitä, että työeläkepolitiikkaa koskeva merkittävää uudistusta ei valmisteltu kolmikantaisesti. STTK, SAK ja Akava sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT haluavat, että uudistus valmistellaan uudelleen asianmukaisesti ja kolmikantaisesti.
Useissa lausunnoissa myös huomautetaan, että ehdotetun mallin kustannukset veronmaksajille kasvavat arviolta noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa uudistuksen alkuvaiheessa.
Uuden järjestelmän on määrä tulla voimaan vuoden 2028 alussa.
Iltapäivään mennessä lausuntoja oli annettu 50.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
