Kuntien ilmastopäästöt pienenivät vuodessa 5,5 prosenttia – suurin syy sähköntuotannon ja lämmityksen puhdistuminen
Vuonna 2019 kunnissa aiheutui eniten päästöjä tieliikenteestä, maataloudesta, kaukolämmöstä ja sähkönkulutuksesta.
Tieliikenteessä muun muassa biopolttoaineiden osuuden lisääntyminen ja ajoneuvokannan sähköistyminen ovat leikanneet päästöjä. Kuva: Jaana KankaanpääKuntien ilmastopäästöt vähenivät Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tuoreen laskelman mukaan 5,5 prosenttia vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna.
Suurin pudotus tapahtui sähkön käytön päästöissä, koska sähköntuotannon päästöt laskivat Suomessa merkittävästi. Myös kaukolämmön, teollisuuden ja tieliikenteen päästöt laskivat. Sen sijaan työkoneiden, maatalouden ja vesiliikenteen päästöt eivät ole pienentyneet toivotulla tahdilla.
Kuntien päästökehityksessä on suuria eroja. Vuosina 2005–2019 päästöjä ovat vähentäneet 96 prosenttia Suomen kunnista. Tarkastelujaksolla keskimääräinen vähentymä on ollut 19 prosenttia.
Kuntien päästöjä ovat pienentäneet sähköntuotannon puhdistuminen muun muassa tuulivoimatuotannon ansiosta, öljylämmityksen korvaaminen muilla lämmitysmuodoilla sekä fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön vähentäminen kaukolämmön tuotannossa.
Tieliikenteessä biopolttoaineiden osuuden lisääntyminen, ajoneuvokannan sähköistyminen ja ajosuoritteen pieneneminen ovat leikanneet päästöjä.
Vuonna 2019 eniten päästöjä aiheutui tieliikenteestä 25 prosenttia, maataloudesta 18 prosenttia, kaukolämmöstä 15 prosenttia ja sähkönkulutuksesta 13 prosenttia.
Eroja maakuntien asukaskohtaisissa päästöissä selittävät muun muassa maakuntien toisistaan poikkeavat elinkeinorakenteet sekä maantieteelliset ominaisuudet kuten pitkät välimatkat ja sääolosuhteet.
Asukaskohtaiset päästöt ovat joko pysyneet muuttumattomana tai laskeneet edellisvuoden tasoon verrattuna kaikissa maakunnissa.
”Toivottavasti myönteinen kehitys jatkuu myös tulevina vuosina. Kuntien ja alueiden kunniahimoiselle päästövähennystoiminnalle on mitä suurin tarve, sillä Suomen pitää täyttää EU:n kiristyvät päästövähennystavoitteet ja oma hiilineutraaliustavoite”, sanoo hiilineutraaleiksi pyrkivien Hinku-kuntien verkoston valtakunnallinen vastuujohtaja, professori Jyri Seppälä Sykestä.
Käyttöperusteisen päästölaskennan rinnalle kehitetään kulutukseen perustuvaa päästölaskentaa, joka valmistuu vuoden 2022 alkupuoliskolla. Kulutusperusteinen laskenta perustuu kunnassa asuvien kotitalouksien energian, tavaroiden ja palvelujen kulutukseen, sekä investointeihin ja julkishallinnon kulutukseen.
- Osaston luetuimmat