Aperesepti suunnitellaan aina tilan lähtökohdista.
”Ensin pitää tietää tuotostavoite. Sitten tarvitaan analyysit sekä karkearehuista että väkirehukomponenteista”, Raisio-
agron kehityspäällikkö Merja Holma sanoo.
Reseptissä säädetään kohdalleen appeen valkuainen, energia, tärkkelys, karkearehun kuitu eli NDF, väkirehuprosentti, seoksen rakenne, kuiva-aine, kivennäiset sekä vitamiinit.
Suunnitteluun vaikuttaa myös se, tehdäänkö täysapetta vai täydennetäänkö seosta väkirehu-
kioskilta tai lypsyrobotilta.
”Robotilla lypsettävien appeessa pitää varmistaa lehmien hyvä kierto robotilla. Silloin appeesta voidaan tehdä laimeampaa ja antaa robotilta jopa puolet väkirehusta”, Holma sanoo.
Suomessa keskimääräinen karjakoko on vielä pieni, eikä lehmien ryhmittely lypsykauden mukaan ole yleensä käytännössä mahdollista. Kun lypsäville jaetaan vain yhtä seosta, pitää huomioida sekä lypsykauden alun että lopun lehmien tarpeet.
”Esimerkiksi täysaperuokinnalla päästään parempaan tulokseen, kun poikimaväli pysyy hallinnassa, eli alle 400 päivän. Näin pienennetään lihomisen riskiä lypsykauden lopussa”, Holma muistuttaa.
Jukka Lehtinen