12 500 asukasta riittää itsenäiseen kuntaan.«
Selvitämme koko Kainuun alueen liitoksia.«
Itsenäisyys
on meille
vaihtoehto.«
Mikä se on, mitä hallitus ajaa, mutta kunnat kammoksuvat?
Tietenkin isäntäkuntamalli.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) järjestäminen vastuukuntamallilla arveluttaa, koska pienet kunnat pelkäävät joutuvansa maksajiksi ilman päätösvaltaa.
”Meillä se on toiminut hyvin”, vakuuttavat keskisuomalaisen Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mira Jokinen (kesk.).
Kuhmoisten terveyspalvelut järjestettiin aiemmin kuntayhtymämallilla, mutta viisi vuotta sitten koko sote siirtyi Jämsän vastuulle.
Asioista päättää yhteinen sote-lautakunta, jossa Kuhmoisilla on kaksi ja Jämsällä seitsemän edustajaa.
Kuhmoisten kunnanvaltuusto listaa vuosittain ostettavat palvelut. Esimerkiksi kaksi terveyskeskuslääkäriä asuu Kuhmoisissa mutta saa palkkansa Jämsältä.
”Yhteistyön sujuminen on molempien osapuolten etu. Sillä on pitkät perinteet ja se perustuu luottamukseen”, Heusala ja Jokinen sanovat.
Ratkaisevaa on myös asenne ja yhteistyön vapaaehtoisuus. Jokisen mukaan Kuhmoisten vaikutusvalta voisi kaveta, jos se liittyisi Jämsään.
2 400 asukkaan Kuhmoisissa asukkaat ikääntyvät, mutta talous on ylijäämäinen.
Kuntaliitosvaihtoehtoja pitää silti selvittää, ja suuntia on kolme: Keski-Suomessa Jämsä, Päijät-Hämeessä Padasjoki ja Asikkala sekä Pirkanmaalla Kangasala ja Pälkäne. Näistä vain Jämsä mainitsi Kuhmoisen selvityskumppanikseen.
Lopputulos on auki, mutta elämä jatkuu.
”Itsenäisyys on meille vaihtoehto ja keskitymme oman kuntamme elinvoiman lisäämiseen”, Heusala kertoo.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Joku nostaa turpeen, me
luomme puitteet.«