Monien mielestä ampiaiset käyttäytyvät vihamielisesti. Mikä niitä riivaa?
Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Larry Huldén kertoo, että ampiaiset tulevat ihmisen lähelle ruuan toivossa.
”Kun pesän toiminta alkaa loppua alkuperäisen kuningattaren kuoltua, työläisampiaisilla ei ole enää järkevää tehtävää. Ne lähtevät kiertelemään ja hakemaan ravintoa.”
Kodittomia ja nälkäisiä ampiaisia kiinnostavat varsinkin hiilihydraattipitoiset makeat herkut. Mätänevien omenoiden parissa saattaakin hoippua liuta humalaisia ampiaisia.
Huldén kuitenkin toteaa, että mitenkään erityisen ärhäköitä ampiaiset eivät loppukesästä ole.
”Kun ampiaiset tulevat lähelle, ihmiset kokevat, että ne ovat aggressiivisia. Mutta eivät ne ole. Kannattaisi olla ihan rauhallinen ja odottaa, niin ampiaiset kyllä lähtevät pois.”
Huitominen vain pahentaa tilannetta. Uhattu ampiainen voi pistää.
Huldén kertoo, että tänä vuonna ampiaisia on normaali määrä.
”Ampiaisia on aina runsaasti elokuussa. Alkukesän ravintotilanne ratkaisee, kuinka isoja populaatioista tulee.”
Tänä vuonna kylmä alkukesä verotti ampiaisia, mutta lämmin heinäkuu tasoitti tilannetta.
Ampiaisten lisäksi Suomessa pörrää muitakin keltamustia pistiäisiä. Kimalaisen paksun ja karvaisen ulkomuodon erottaa helpoimmin. Myös mehiläiset ovat karvaisempia kuin hoikat ampiaiset.
Suomen Mehiläishoitajain Liiton mukaan ampiaiset rakentavat pallomaisia, usein harmaita pesiä, kun taas esimerkiksi mehiläiset eivät sellaisia tee.
Sekä ampiaisia, mehiläisiä että kimalaisia on Suomessa useita lajeja. Ampiainen ja kimalainen voivat pistää useita kertoja, mutta mehiläinen vain kerran. Mehiläinen kuolee piston jälkeen.
STT