Asiantuntijoiden mielestä vaalirahakohusta annetut tuomiot ovat näpäytys hyvä veli -verkostoille ja niin sanotulle maan tavalle.
”Oikeus on halunnut viestittää, että tällainen toiminta ei kerta kaikkiaan käy. Uskon, että kovilla tuomioilla on jossain määrin myös ennaltaehkäisevä vaikutus”, suomalaista korruptiota tutkinut Vaasan yliopiston julkisjohtamisen professori Ari Salminen arvioi.
Myös vaalirahoituslainsäädännön uudistamista johtanut Lauri Tarasti pitää tuomioita merkittävinä ennakkopäätöksinä. Hänen mukaansa kuitenkin ennenaikaista sanoa mitään lopullista, ennen kuin tuomiot ovat lainvoimaisia.
”Vaalirahakohulla on joka tapauksessa jo nyt ollut korruptiota vähentävä vaikutus. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa ei havaittu mitään epäselvyyksiä”, Tarasti muistuttaa.
Salmisen mukaan suomalainen korruptio liittyy useimmiten juuri julkisen hallinnon ja talouselämän läheisiin kytköksiin, niin sanottuihin hyvä veli -verkostoihin.
”Hyvä veli -verkostoista on kyse silloin, kun järjestellään piirin sisällä etuja siten, että syntyy vastavuoroisuuden tarve. Korruptioon liittyy myös, että asioita halutaan hoitaa salassa julkisuudelta”, Tarasti sanoo.
Kyselytutkimusten mukaan myös tuttujen tai sukulaisten suosiminen tai ylipäätään huono hallinto on Suomessa varsin tavallista.
”Yleisesti ottaen Suomi on kuitenkin yksi vähiten korruptoituneista maista. Varsinkin niin sanotut raskaamman korruption muodot ovat harvinaisia”, Salminen sanoo.
Nova-yhtiöiden kaltaiset tilanteet, joissa kaavoituspäätöksiin yritetään vaikuttaa rahalla, ovat asiantuntijoiden mukaan harvinaisia, mutta kaavoituspolitiikka on periaatteessa altista väärinkäytöksille ja epäterveille kytköksille.
”Erilaista lobbausta ja painostusta kaavoituspäätöksien yhteydessä varmasti harrastetaan, mutta sanoisin, että tällainen suoranainen lahjonta on erikoistapaus”, Tarasti arvioi.
Poliittisen korruption yleisyydestä menneinä vuosikymmeninä ei ole juuri tutkimustietoa, mutta esimerkiksi puoluerahoituksen ja kuntien tonttipolitiikan kytköksistä on puhuttu paljon.
”Kyllähän muistelmista löytyy kertomuksia näistä. Pitää kuitenkin huomioida, että 1960- ja 1970-luvuilla kulttuuri oli ihan erilainen. Media ei juuri tutkinut kytköksiä. Taustalla vaikutti vielä kylmä sota. Poliitikkoja rahoittivat myös suurvaltojen tiedustelupalvelut”, Tarasti muistuttaa.
NIKLAS HOLMBERG