"Porot tuhoamassa Mallan luonnonpuiston" – Kilpisjärven biologisen aseman johtaja syyttää Metsähallitusta HS:ssa
"Miksi Metsähallitus ja ympäristöministeriö sallivat tämän laittomuuden, miksi ympäristöjärjestöt eivät ole laittaneet tikkua ristiin puiston pelastamiseksi", Antero Järvinen kysyy Helsingin Sanomissa.
Kilpisjärven pohjoisrannalla kohoavat Iso-Mallan ja Pikku-Mallan tunturit. Kuva: Sanne KatainenKilpisjärven biologisen aseman johtaja Antero Järvinen arvostelee sunnuntain Helsingin Sanomissa kovin sanoin Metsähallitusta, joka sallii ainutlaatuista luontoa tuhoavan porojen laidunnuksen Mallan luonnonpuistossa Kilpisjärvellä Käsivarren Lapissa.
Vuonna 1916 perustettu Mallan luonnonpuisto on Suomen vanhin luonnonsuojelualue. Järvinen muistuttaa, että kyseessä on kansallispuistoa tarkemmin suojeltu, tieteelliselle tutkimukselle pyhitetty luonnonpuisto.
Metsähallitus on hänen mukaansa puiston haltijana suhtautunut hyvin kriittisesti lähes kaikkiin Mallan luontoa vähänkin muuttaviin hankkeisiin.
"Yhden erikoisen poikkeuksen se kuitenkin tekee vuodesta toiseen: se sallii tuhatpäisen porokarjan rajoittamattoman laidunnuksen pienessä puistossa läpi kesän siitäkin huolimatta, että puiston säännöissä porojen pääsy puistoon on kielletty", Järvinen toteaa mielipidekirjoituksessaan.
Jääleinikkiä esiintyy Suomessa vain Kilpisjärven seudulla.
"Tutkijat eivät saa poimia puistosta edes yhtä jääleinikkiä, eivätkä maamme johtavat luontokuvaajat saa kuvata niitä. Sen sijaan porot saavat syödä leinikit ja muut harvinaiset tunturikasvit."
Järvisen mukaan saamelaiset harjoittavat porojen liikalaidunnusta Mallan luonnonpuiston lisäksi koko Käsivarren paliskunnassa, mutta poroilta rauhoitetulla Mallalla rikos luontoa vastaan on ollut räikeintä.
"Miksi Metsähallitus ja ympäristöministeriö sallivat tämän laittomuuden, miksi ympäristöjärjestöt eivät ole laittaneet tikkua ristiin puiston pelastamiseksi, ja miksi porosaamelaiset kohtelevat kotiseutunsa luontoa niin säälimättömästi?"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat