Energiaministerit pääsivät sopuun kaasun hintakatosta – leikkuri iskee vain ääritilanteissa

Asiasta kertoi ensimmäisten joukossa muun muassa Belgian energiaministeri Tinne van der Straeten Twitterissä.

Keskeistä päätöksessä oli hintataso, joka oli aiemmin haarukoitunut 160–220 euroon megawattitunnilta. Lopulta hintakaton tasoksi tuli 180 euroa megawattitunnilta.

Taso liittyy TTF-kaasupörssin kuukausijohdannaisiin, joiden täytyy nousta kolmeksi työpäiväksi tuon hintarajan yli ennen mekanismin aktivoitumista. Lisäksi vertailuhinnan on oltava 35 euroa korkeampi kuin nesteytetyn maakaasun maailmanmarkkinahinta.

Venäjän pelailu kaasutoimituksilla on aiheuttanut sen, että kaasu on aika ajoin nostanut kaiken sähkön hintaa. Nyt mekanismi iskee äärimmäisiin piikkeihin, vaikka tavallisen kansalaisen arkikulutuksen hinnassa se ei juuri näy.

Paljon kaasua käyttävät maat ovat pelänneet pitkään, että hintakatto voisi vaarantaa kaasun toimitusvarmuuden Eurooppaan. Erityisesti Saksalle korjausmekanismin hyväksyminen oli vaikeaa.

Saksan vaatimuksesta viimeisessä kokouksessa avattiin myös uusiutuvan energian lupamenettelyn nopeuttamista koskeva paketti ja sinne lisättiin uusia elementtejä.

Energiaministerit ja virkamiehet ovat yrittäneet ratkoa hintakattoa useassa kokouksessa, mutta lopullisesti katto nytkähti eteenpäin vasta maanantaina. Saksaan nähden toista ääripäätä edusti noin 15 jäsenmaan ryhmä, joka olisi pitkään halunnut hintakaton vaikuttavan markkinoihin enemmänkin.

Energiakomissaari Kadri Simson kuitenkin kiitteli tiedotustilaisuudessa nopeaa sopua asiassa ja totesi, että Eurooppa on nyt paremmin valmistautunut seuraavaan kylmään kauteen.

Komission on määrä tehdä vielä lisäselvitystä siitä, minne kaikkialle hintakatto lopulta pitäisi ulottaa. Aikanaan on siis tarkoitus pohtia mahdollisuutta ulottaa hintakatto muuallekin kuin TTF-kaasupörssiin, joka on maakaasun keskeinen kauppapaikka.

Hintakorjausmekanismissa on myös useita eri tapoja, joilla se voi purkautua aktivoitumisensa jälkeen joko mekaanisesti hintamuutosten seurauksena tai komission päätöksestä. Nämä olivat erityisen tärkeitä elementtejä Saksalle ja muille toimitusvarmuudesta huolestuneille.

Suomi ei missään vaiheessa neuvotteluja edustanut kumpaakaan ääripäätä. Suomea kokouksessa edusti valtiosihteeri Ann-Mari Kemell, joka oli paikalla elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) sijaisena.

–  Olemme olleet hyvin valmiita keskustelemaan kaikennäköisistä toimenpiteistä hyvin kompromissihakuisesti koko ajan, hän sanoi.