35–39-vuotiaskin on työnantajalle ”vauvariski” – Akava antoi synkän arvion määräaikaisuuksien helpottamisesta
"Matalan syntyvyyden Suomessa ei ole varaa lainsäädännöllä yhä heikentää syntyvyyttä lisäämällä työsuhteiden epävarmuutta ja madaltamalla syrjintäkynnystä.”
Hallitus pyrkii lakimuutoksella siihen, että määräaikainen työsopimus voitaisiin sopia enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä. Hallituspuolueiden naisjärjestöiden mukaan uudistus lisäisi naisten syrjintää työelämässä. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA.Korkeakoulutettujen palkansaajakeskusjärjestö Akavan erityisasiantuntija maalaa selvästi hallituksen arviota synkemmät vaikutukset syntyvyyteen, jos määräaikaisuuksia helpottava lakimuutos toteutuu.
”Lakimuutos saattaisi johtaa laskennallisesti kaikkiaan noin 20 000:n iältään 24–39-vuotiaan naisen työsuhteen muuttumiseen perusteettomaksi määräaikaisuudeksi, arvioi erityisasiantuntija Arttu Piri STT:lle.
Tämä on selvästi enemmän kuin hallituksen esityksessä esitetty arvio. Sen mukaan lakimuutos koskisi vain joitain tuhansia 25–34-vuotiaita naisia, "jotka työskentelisivät ilman perusteltua syytä solmitussa määräaikaisessa työsuhteessa".
Hallitus pyrkii lakimuutoksella siihen, että määräaikainen työsopimus voitaisiin sopia enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä. Tavoitteena on parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä palkata uusia työntekijöitä.
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo, että monet työnantajat ajattelevat valitettavasti edelleen niin, että tietynikäiset naiset ovat eräänlainen "vauvariski".
”Se näkyy jo nyt niin, että määräaikaisuudet korostuvat perheenperustamisikäisillä naisilla”, hän sanoo STT:lle.
Vaikuttanee myös vakituisiin
Piri on ottanut arvioonsa mukaan hallituksen lakiesityksestä poiketen myös 35–39-vuotiaat äidit, sillä yli viidennes lapsista syntyy tämän ikäisille. Lakiesityksessä katsotaan "perheenperustamisikäisiksi" 25–34-vuotiaat naiset.
Akava Works selvitti syksyllä työnantajilta lakiesityksen mahdollisia vaikutuksia työsuhdekäytäntöihin. Piri on laatinut arvionsa myös tutkimalla julkisia työsuhdetilastoja.
Pirin mukaan mukaan on loogista ajatella, että lainmuutos vaikuttaisi ensisijaisesti sellaisiin naisiin, jotka ovat jo tälläkin hetkellä lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa. Vaikutuksia on kuitenkin odotettavissa myös niiden naisten työsuhteisiin, jotka ovat pidemmissä määräaikaisissa pesteissä tai vakituisina työntekijöinä.
Vaikka lakiesitys koskee toistaiseksi vain työsuhteisia, on riski että se laajennettaisiin koskemaan myös virkasuhteisia, Piri sanoo.
Perustuslailliseen arvioon
Hallituksen esitys on saanut osakseen tiukkaa kritiikkiä muun muassa siksi, että sillä on todettu voivan olla vaikutuksia esimerkiksi raskaus- ja perhevapaasyrjintään. Esitystä vastustavat muun muassa kaikkien hallituspuolueiden naisjärjestöt, joiden mukaan uudistus lisäisi naisten syrjintää työelämässä.
Myös Akava, SAK ja STTK ovat vedonneet hallitukseen, jotta se keskeyttäisi lakiesityksen käsittelyn. Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä lakiesitys pitää palauttaa uuteen valmisteluun.
”Jos hallitus jääräpäisesti edistää muutosta, vaikka merkittävä osa yhteiskuntaa on vastustanut sitä, pitäisi vähintäänkin muuttaa esitystä niin, että tulisi aito määräaikaisuuksien ketjutuskielto”, Akavan puheenjohtaja Löfgren sanoo.
Lisäksi olisi Löfgrenin mielestä tärkeää, että lakimuutos rajattaisiin koskemaan vain pieniä yrityksiä.
Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta lähetti viime viikolla lakiesityksen takaisin perustuslakivaliokuntaan kuultuaan valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
